Kirjallinen kysymys kryptovaluuttojen verotuksen järkeistämiseksi

Eduskunnan puhemiehelle

Verohallinto on toukokuussa uusinut virtuaalivaluuttojen verotusta koskevan ohjeen. Verottajan tulkinnan mukaan virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu verotettavaksi aina, kun virtuaalivaluutasta luovutaan esimerkiksi hankkimalla hyödykkeitä tai palveluita.

Virtuaalivaluuttojen käytöstä ja vaihdosta syntyy siis aina verovelvollisuus. Virtuaalivaluuttojen realisoitunutta arvonnousua verotetaan tuloverolain mukaisena pääomatulona. Tuloverolain mukaista verovapaussäännöstä, joka koskee pieniä ja satunnaisia valuutan kurssivoittoja, ei sovelleta virtuaalivaluuttojen verotustilanteissa. Virtuaalivaluuttojen realisoitunut positiivinen arvonnousu ei ole verovapaata miltään osin. Virtuaalivaluuttojen verotukseen ei toisaalta sovelleta myöskään valuuttakurssitappion vähentämistä koskevaa tuloverolain säännöstä.

Nykyinen laki ja verottajan linjaus käytännössä estävät kaupankäynnin virtuaalivaluutoilla Suomessa, ja alan yritysten rakentaminen Suomeen vaikeutuu. Kun jokaisesta kryptovaluutalla tehdystä ostoksesta tulisi raportoida verottajalle ja maksaa kurssierotuksesta veroa, on selvää, että kryptovaluutat eivät tule Suomessa yleistymään maksuvälineenä eivätkä tavalliset ihmiset kykene käyttämään kryptovaluuttoja ylitsepääsemättömän byrokratian vuoksi.

Virtuaali- tai kryptovaluutat ovat esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja, joita ei hallinnoi keskuspankki tai valtio, vaan joiden luominen tapahtuu ohjelmallisesti. Virtuaalivaluuttoja on käytetty esimerkiksi mobiili- ja videopeleissä, joiden kaupallinen menestys perustuu nykyään pitkälti pelien sisäisen valuutan myymiseen. Algoritminen virtuaalivaluutan jakaminen insentiiveinä, siis eräänlaisina kannustimina tai palkkioina, käyttäjille heidän tekemästään promootiosta ja muusta lisäarvosta, on mahdollistanut myös suomalaisille pelialan yrityksille merkittävän kasvun ilman mittavaa ja huomattavaa pääomarahoitusta edellyttävää markkinointia. Eurojen sijaan peliyritykset tarjoavat käyttäjille heidän markkinointiavustaan virtuaalivaluuttaa.

Pitkälti virtuaalivaluutoilla aikaan saadun kasvun takia juuri peliala on viime vuosina muodostunut suomalaisen teknologiayrityskentän kasvun moottoriksi. Tulevaisuudessa mihin tahansa sovellukseen voidaan rakentaa algoritminen ja automaattinen palkitsemisjärjestelmä aktiivisille käyttäjille auttamaan markkinoimaan sovellusta muille, maksaen siitä korvauksena kryptovaluuttaa. Koska yksittäisessä sovelluksessa valuutalla on rajalliset käyttömahdollisuudet, sen käyttäminen vapaasti myös muissa sovelluksissa tekee siitä paljon kiinnostavamman tavan kannustaa käyttäjiä auttamaan. Esimerkiksi pelialalla kryptovaluutat mahdollistavat tulevaisuudessa saumattoman siirtymisen virtuaalisten pelimaailmojen välillä, helpon lisävarusteiden hankkimisen peleissä ja pelissä työllä hankitun omaisuuden myymisen eteenpäin.

Esimerkiksi Saksassa virtuaalivaluuttojen käytöstä ei erikseen veroteta, vaan ne ovat tässä suhteessa tasa-arvoisia eurojen kanssa kaupankäynnin välineinä. Saksassa kryptovaluutat nähdäänkin erityisesti teollisuuden tuottavuutta lisäävinä innovaatioina. Useat suuret teollisuusyritykset etsivät tapoja automatisoida kaupankäyntiä omissa toimitusketjuissaan. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan keskittyvä saksalainen energiayhtiö Innogy on panostanut viime aikoina vahvasti lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen hyödyntämiseen ja muun muassa avannut näiden avulla toimivan laajan sähköautojen latausverkoston.

Kryptovaluuttojen hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa on usein kyse lukemattomasta määrästä automaattisia mikrotransaktioita, joiden kierrättäminen pankkien kautta olisi teknisesti hankalaa. Suomen nykyinen verotuslainsäädäntö vaatisi jokaisesta tällaisesta mikrotransaktiosta raportin. Mikäli valuutan arvo nousi, syntyisi verovelvollisuus, ja mikäli arvo laski, tappioita ei huomioitaisi. Valuutan arvon vaihdellessa voisi transaktioista jopa syntyä enemmän verovelkaa kuin mitä koko kaupankäynnin lopullinen arvo on.

Nyt joidenkin satojen miljardien dollarien suuruisten kryptovaluuttamarkkinoiden on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä biljoonien dollarien suuruisiksi. Kryptovaluutta-ala on yksi suurimmista uusista teknologiaan perustuvista markkinoista maailmassa.

Kryptovaluutat voivat parhaimmillaan tarjota erinomaisia kasvun mahdollisuuksia suomalaiselle teknologiateollisuudelle. Niiden avulla voidaan matalalla kynnyksellä, ilman valtavia markkinointibudjetteja kasvattaa uutta globaalia teknologialiiketoimintaa. Menestys alalla perustuu pääosin tekoälyyn ja algoritmeihin perustuviin innovaatioihin sekä Suomesta löytyvään vahvaan tekniseen osaamiseen. Tuotteiden ja palvelujen jakelun tapahtuessa internetin ja vertaisverkkojen kautta syrjäisestä maantieteellisestä sijainnistakaan ei ole haittaa vaan eri puolilla maailmaa sijaitsevat toimijat ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Verottajan linjaus uhkaa kuitenkin jättää Suomen merkittävän uuden markkinan ulkopuolelle. Vaarana on, että alan osaajat siirtyvät pois maasta, alan uutta liiketoimintaa ei synny ja teknologia-alan kilpailukyky heikkenee. Mikäli suomalaiset teknologiayritykset eivät voi käyttää muualla maailmassa enenevässä määrin käytettäviä kryptovaluuttoihin perustuvia algoritmisia insentiiveja, asiakkaiden hankinta edellyttää verrokkimaiden yrityksiä mittavampia markkinointikustannuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kryptovaluuttojen verokohtelun järkeistämiseksi?

(Kysymyksen laadinnassa on hyödynnetty Mikko Alasaarelan blogeja hänen luvallaan.)

Vastaus kirjalliseen kysymykseen kryptovaluuttojen verotuksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 306/2018 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kryptovaluuttojen verokohtelun järkeistämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Virtuaalivaluutasta tai sen käytöstä ei ole virallista sääntelyä, minkä vuoksi virtuaalivaluutan käyttöala kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin. Virtuaalivaluuttoja voidaan siten vaihtaa myyjän ja ostajan niin sopiessa joko virallisiin valuuttoihin, toisiin virtuaalivaluuttoihin, hyödykkeisiin tai palveluihin. Virtuaalivaluutoilla ei ole virallisen maksuvälineen asemaa Suomessa, joten velvollisuutta ottaa virtuaalivaluuttaa maksuvälineenä vastaan ei ole. Virtuaalivaluuttoja käytetään varsin yleisesti erityisesti sijoittamistarkoituksessa, jolloin tulonodotukset kohdistuvat pitkälti virtuaalivaluutan arvonnousuun.

Virtuaalivaluutta ei ole tuloverolaissa tarkoitettu virallinen valuutta tai arvopaperi, vaan kyse on virtuaalivaluutan käyttäjien välisestä sopimussuhteesta. Virtuaalivaluuttojen verotus määräytyy verotuksen yleisten periaatteiden mukaisesti. Virtuaalivaluuttojen realisoitunutta arvonnousua verotetaan tuloverolain mukaisena pääomatulona. Tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa menetykset ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia, joten virtuaalivaluutan arvonlasku ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Koska virtuaalivaluutat eivät ole virallista valuuttaa, pieniä ja satunnaisia virallisen valuutan kurssivoittoja koskeva tuloverolain verovapaussäännös ei koske virtuaalivaluuttoja. Virtuaalivaluuttojen verotuksessa ei sovelleta myöskään virallisten valuuttojen tapaan valuuttakurssitappion vähentämistä koskevaa tuloverolain säännöstä.

Verohallinto antoi vuonna 2013 virtuaalivaluuttojen tuloverotus -nimisen ohjeen, jossa käsiteltiin virtuaalivaluuttojen tuloverotusta eri käyttötilanteissa. Vuoden 2013 ohje oli kirjoitettu pääasiassa henkilöiden tuloverotuksen näkökulmasta. Ohjeen mukaan virtuaalivaluuttojen vaihto voi tapahtua käytännössä joko olemassa oleviin virallisiin valuuttoihin, hyödykkeisiin tai palveluihin. Edelleen ohjeessa todettiin, että virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa vaihdantatilanteessa realisoi sen arvonnousun verotuksen.

Verohallinto päivitti virtuaalivaluuttojen verotusta koskevaa ohjetta keväällä 2018. Ohjeeseen lisättiin tuloverotuksen tulkintakannanottoja erilaisissa virtuaalivaluuttojen verotukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Ohjeen yritysverotusta koskevaa lukua laajennettiin merkittävästi. Ohjeessa käsitellään nyt myös virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyvää arvonlisäverotusta. Ohjeen päivityksen yhteydessä ei tehty uusia linjauksia esimerkiksi sen suhteen, että hyödykkeen hankkiminen virtuaalivaluutalla realisoi virtuaalivaluutan arvonnousun, vaan tämä periaate oli tuotu esiin jo vuoden 2013 ohjeessa. Verohallinnon ohjeessa ei rajoiteta virtuaalivaluutan käyttöalaa. Siten virtuaalivaluuttoja voidaan käyttää esimerkiksi työntekijöiden palkitsemiseen tai markkinoinnin edistämiseen.  Neutraalin verojärjestelmän näkökulmasta myös virtuaalivaluutassa maksettuja palkkioita tulee verottaa. Verotuksen yleisten periaatteiden mukaan omaisuuden tai hyödykkeen vaihto toiseen omaisuuteen tai hyödykkeeseen realisoi arvonnousun verotuksen, eikä tästä perusperiaatteesta ole syytä poiketa myöskään virtuaalivaluuttojen kohdalla. On myös hyvä huomioida, että virtuaalivaluuttojen arvonnousun verottamatta jättäminen antaisi virtuaalivaluutoille huomattavan edun sijoituskohteena.

Virtuaalivaluuttoja on lukuisia erilaisia ja niiden käyttö on kasvava ilmiö. Tämän tyyppisten uusien ilmiöiden vaikutuksia yhteiskunnan eri aloille onkin syytä jatkuvasti seurata ja arvioida lainsäädäntömuutosten ja muiden toimenpiteiden tarpeellisuutta.

Helsinki 23.8.2018

Valtiovarainministeri Petteri Orpo