Valtuustoalote 14.12.2005
Paikalliset ja maiden sisäiset konfliktit ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa. Näissä usein etnisissä ja uskonnollisissa konflikteissa inhimilliset kärsimykset ovat suuria ja ne kohdistuvat pääsääntöisesti siviiliväestöön. Valtioiden sisäisillä konflikteilla on suuri riski kehittyä valtioiden välisiksi.
Näihin konflikteihin liittyvä pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat tehneet erityisesti kouluista paljon aiempaa monikulttuurisempia paikkoja. Vaikka sodan kasvot näin ovat tulleet tutuiksi, eivät syyt sotiin ja niiden aiheuttamaan pakolaisuuteen ole tulleet selvemmiksi, mikä näkyy esimerkiksi nuorten poikien koventuneissa asenteissa maahanmuuttajia kohtaan.
Tampereen kaupungin peruskoulut ja lukiot ovat mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa aina ystävyyskoulutoiminnasta kansainvälisiin leirikouluihin. Varsinaisesta rauhankasvatuksesta on kuitenkin pitkälti luovuttu. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmassa rauhasta puhutaan ohimennen liikenneturvallisuuden yhteydessä. Koulujen tarjoama kansainvälisyyskasvatus on usein epämääräistä ja siltä puuttuu yhtenäinen eettinen pohja.
Rauhankasvatuksen tavoitteena on korvata nykyinen väkivallan kulttuuri rauhan kulttuurilla, jossa pyritään pysyvän rauhan luomiseen ja etsitään vaihtoehtoisia keinoja ihmisten ja valtioiden turvallisuuden takaamiseen nykyisen aseisiin ja voimaan perustuvan turvallisuuden tilalle.
Kasvatuksen perustana ovat YK:n kasvatus- ja kulttuurijärjestön Unescon kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta koskeva suositus (1974), Unescon sitä täydentävä julistus ja toimintakehys, joka koskee rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian opetusta (1995) sekä YK:n kansainvälista rauhan kulttuuria koskeva julistus ja toimintaohjelma (1999).
Opetuslaitoksella on vastuullinen rooli rauhankasvatuksen toimeenpanossa. On tärkeää herättää opettajat ymmärtämään tehtävänsä, mutta myös tukea heitä tässä työssä. Kouluissa tarvitaan valmista rauhankasvatuksen aineistoa ja työvälineitä toiminnan tueksi. Rauhankasvatusta ei voi kuitata yhdellä teemapäivällä tai –viikolla. Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus ovat tärkeitä osia rauhankasvatuksessa, mutta yksinään ne eivät riitä.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan rauhankasvatusprojektia, joka kattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen kuin lukiokoulutuksen. Projektin tavoitteena on luoda pysyvän ja läpäisevän rauhankasvatuksen tavoitteet ja työvälineet, joita sovelletaan oppilaiden kulloisenkin ikä- ja kehitysvaiheen mukaan. Projektissa hyödynnetään asiantuntijatahoja, joita ovat mm. Rauhankasvatusinstituutti, Kasvattajat rauhan puolesta ry sekä valtakunnalliset YK- ja rauhanjärjestöt.
