No niin, nyt on vaalit takana ja tappiot nielty. Vaali-ilta meni mieli maassa, mutta maailmassa riittää edelleen vääryyksiä poistettavaksi. Olen nyt aloittanut niiden asioiden hoitamisen, jotka vaalien tiimellyksessä sain kontolleni. Pienen loman jälkeen jatkan tutkimuksen kirjoitustyötä.
Kiitos kaikille äänestäneille ja erityisesti tukiryhmälleni! Sain 1450 ääntä, eli takana oli muitakin kuin äiti ja siskot. Oma äänimääräni nelinkertaistui, mutta jäi pienemmäksi kuin oletimme ja minkä näin hyvä tukiryhmä olisi ansainnut.
Vasemmisto hävisi selvästi ja kautta linjan. Vaalien kokonaistulos oli hurja: lähiöiden vuokrakopperoissa itketään vielä monet itkut, ennen kuin tämän oikeistoinvaasion seuraukset on korjattu.
Olen saanut sen verran kiertää maailmaa, että tiedän, ettei Suomen säälimätön mielipideilmasto ole mikään itsestäänselvyys. Ensi ajatus olikin, että mikä pakko täällä on asua. Toisaalta, seuraavien vuosien aikana Suomi tarvitsee meitä enemmän kuin pitkään aikaan. Ja onhan se niin, että vain rotat jättävät uppoavan laivan.
Koko vasemmistolla on rajun itsetutkiskelun paikka. On mentävä ongelmien ytimiin ja mietittävä, onko meillä mitään annettavaa tulevaisuudessa vai kuihdummeko pois niin puoluekartalta kuin ihmisten tietoisuudesta.
Tähän asiaan palaan myös blogissani myöhemmin.
