Legendan mukaan lääkäri Panteleon eksyi kerran kotimatkallaan köyhien alueelle. Hän järkyttyi näkemästään kurjuudesta niin, että päätti ryhtyä hoitamaan köyhiä ilmaiseksi. Tästä kollegat eivät pitäneet. Niinpä he ilmiantoivat kristityn Panteleonin, joka pidätettiin ja päätti päivänsä keisarin vainoissa vuonna 303.
Myöhemmin Panteleonista on tullut lääkärien suojelupyhimys, johon myös syöpään ja tuberkuloosiin sairastuneet rukoilevat. Eikä häntä hämmentänyt ongelma näytä vanhentuneen yhtään: edelleen rikkaiden on paljon helpompi saada hoitoa kuin köyhien.
Terveyden merkityksen ymmärtää jokainen, joka on joskus sairastanut. Terveys on itsenäisen elämän ehto. Pieni leikkaus tai pillerirasia voi muuttaa koko perheen elämän, sairaus taas syöstä perikatoon.
Siksi Panteleonin seuraajilla on kehitysyhteistyössä merkittävä rooli. Toisaalta on pyhimyksen kollegoillakin jatkajansa: lääkkeiden hintaa nostetaan suuryhtiöiden lääkepatenteilla, joiden vuoksi maailmassa kuolee koko ajan ihmisiä helposti hoidettaviin tauteihin.
Ei lääkäriin pääsy ole itsestäänselvyys länsimaissakaan. Vuonna 2008 kaksi kolmannesta yhdysvaltalaisten konkursseista johtui siitä, etteivät ihmiset selvinneet kohtuuttomista lääke- ja hoitokustannuksistaan. Valtaosalla konkurssin tehneistä oli yksityinen terveysvakuutus.
Entä Suomessa?
Täällä lääkärien koulutus on maksutonta, palkka riittävä ja arvostus korkea. Yksityisten klinikoiden osakkaat voivat ulosmittaa ansioitaan pääomatuloina, jolloin veroprosentti jää alhaiseksi.
Potilaan näkökulmasta kaikki ei mene yhtä hienosti. Suomessakin köyhät sairastavat enemmän, kuolevat nuorempina ja saavat huonompaa hoitoa kuin rikkaat. Terveyspalvelut ovat jakautuneet kahtia, hyvätuloisten yksityisiin ja pienituloisten julkisiin. Se merkitsee, että vaikka KELA-kortti on toisille elämisen ehto, toisille sillä ei ole sen suurempaa merkitystä kuin kuntosalin klubialennuksella.
Sitten on vielä se paperittomien siirtolaisten joukko, joilla ei ole asiaa sen paremmin julkiseen kuin yksityiseenkään lääkäriin. Ruotsissa heille on perustettu vapaaehtoinen lääkäriverkosto, joka päivystää kirkoissa hoitamassa sairaita. Suomestakin näitä lääkäripyhimyksiä löytyy, vaikkei toiminta ole yhtä järjestäytynyttä.
Säästö ja ulkoistaminen toisensa jälkeen olemme lähempänä tilannetta, jossa tavallisen kansan terveydenhuoltoon hakeutuvat töihin vain pyhimykset.
Lehtiyhtymä 4.12.2010
Olen jonkun aikaa lukenut KUn ilmaista uutiskirjeitä ja vasta nyt lukenut Teidän blogianne. Näkyy olevan järkevää eduskunnan jäsenen arvoista pohdintaa, mutta tuo maininta ”paperittomat siirtolaiset” tässä vuoden 2010 uutisessa hiukan särähtää niin kuin useimpia keskustalaisia ,(olen Keskustan jäsen en Perussuomalainen) koska kyseessä olevat henkilöt ovat maassamme ilman laillista lupaa. Toivoisinkin että puhuttaisiin ennemmin laittomista ja paperittomista siirtolaisista jotta laillisuuden ja laittomuuden välistä rajaa ei sumennettaisi. Yleisesti ottaen laillisuus kun on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista.