17. 10 2011

Laki ja oikeus

Joskus pieni vilunki tuntuu reilummalta kuin sääntöjen noudattaminen. Voi esimerkiksi olla perusteltua varata käteistä pyörän vuosihuoltoon ja jättää kuitti pyytämättä. Vaikka harmaan talouden vastaiset kampanjat toista kehottavat.

Verojen kiertäminen on pahasta, mutta joissakin tilanteissa pienempi paha. Noin puolet Suomen yrityksistä työllistää vain yhden ihmisen, yrittäjän itsensä. Monesti yksinyrittäjän tuntikorvaus jää alle kohtuullisen minimipalkan ja sosiaaliturvakin on pahasti repaleilla. Siitä on suurpääoma kaukana.

Samaan aikaan valtio menettää sijoitusmarkkinoilla vuosittain lähes miljardin verotulot. Tätä harmaata taloutta ei tutkita, eikä sen suitsimiseen perusteta ministerityöryhmiä tai järjestetä kampanjoita. Harmaat osinkotuotot päätyvät sellaisiin taskuihin, joiden omistajien ei tarvitse huolehtia jokapäiväisestä leivästä.

Lain tehtävänä on turvata oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Siten lain kunnioitus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin se vastaa ihmisten oikeudentajua. Aika ajoin laki ja oikeus ajautuvat kauemmas toisistaan, kun aika ajaa lakien ohi tai ne on alun perinkin laadittu huolimattomasti.

Kun laki tuntuu mahdottomalta tai epäoikeudenmukaiselta, ihmiset lakkaavat noudattamasta sitä. Tällainen tilanne on vaarallinen, sillä ilman yhteisiä pelisääntöjä, siis lakia, ei yhteiskuntaakaan ole olemassa. Toiminnan eettinen arviointi jää kunkin oman harkinnan varaan. Yleinen oikeustaju voi olla tärkeä ohjenuora lainlaatijalle, mutta yksinään se toimii helposti myös inhimillisen pelon ja vallantavoittelun oikeuttajana.

Koska lain rikkominen vaarantaa yhteiskuntajärjestyksen, monien mielestä on tärkeää noudattaa myös epäoikeudenmukaisia lakeja. Niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Joskus lain noudattaminen ei ole millään tavoin oikein tai kohtuullista – esimerkiksi monissa maissa poliittinen toiminta, homoseksuaalisuus ja kerjääminen ovat rikoksia.

Vaikka raja on häälyvä, silti on mielestäni täysin mahdollista tehdä eettisiä arvioita siitä, milloin lain rikkominen on perusteltua, milloin taas ei.

Kun olin pieni, tapasi hoitotätini piilottaa juuston tai makkarapötkön kauppareissulla rattaisiini. En usko saaneeni tästä salakuljettajan toimestani järin pahoja traumoja. Sen sijaan edelleen pidän häpeällisenä, että vuosikymmenten kovan työnteon jälkeen ei tuolla naisella ollut varaa maksaa makkarasta.

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 16.10.2011)

9 thoughts on “Laki ja oikeus

  1. Hei Anna K. 😉 Ilahduttavaa rohkeutta kirjoituksesi ja ajatuksesi tästä asiasta. Olen myös koko ikäni ajatellut samankaltaisesti. Nämä pienet rahavirrat ihmisten kesken eivät ole keneltäkään pois, mutta ne miljardit, jotka katoavat jo ennestään täynnä oleviin siiloihin ovat aivan eri asia. Tulee päällimmäisenä mieleen tämä ikuisuuskysymys osakeomistusten piilottamisesta. Siinä ei ainakaan suojella pientä veronmaksajaa, vaan suurpääomaa, jolla on todennäköisesti juuret erittäin syvällä yhteiskuntamme poliittisessa järjestelmässä jo useamman sukupolven ajan. Ja yleensä nämä kadonneet miljardit eivät koskaan tule hyödyntämään maatamme ja luomaan oikeita työpaikkoja kuten pääoman pitäisi. En nyt Nallea haluaisi mollata, mutta paljonko hänen keräämänsä pääoma on luonut työtä tähän kuihtuvaan maahan? Olen itse ollut yrittäjänä 30v ja työllistänyt ihmisiä sekä kierrättänyt rahaa kaikkien hyväksi. En varastoi sitä siiloihin. Tunnustan olevani pikkukapitalisti, mutta myös samalla löydän politiikan vasemmalta laidalta hyviä ja kannatettavia asioita.
    Tämä blogisi aihe pitäisi tulla ihan yleiseen keskusteluun. Toivon sitä oikeasti, koska koen myös, että makkarapaketin näpistäminen vie nälkäisen poliisin käsiin, mutta sadan miljoonan katoaminen ei ylitä syytekynnystä. Se mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan.
    Menestystä poliitikon urallesi Anna K. ja positiivista syksyä 😉
    Terkuin Rami K.

  2. Kiitos Anna näistä erinomaisista ajatuksista.

    Meille tarjotaan yleensä näkemystä että pimeästi myyvät pitseriat ja kodin remontoitsijat ym vastaavat, aiheuttavat koko tukalan taloustilanteen. Tosiasiassa ne vähäiset kassan ohi virraneet eurot tekevät koko yritystoiminnan yleensäkään mahdolliseksi, muutoin olisi ko. yrittäjä sossun luukulla.

    Finanssimaailmassa ja pörssissä sen sijaan liikkuvat tähtitieteelliset rahavirrat päivittäin ja näiden virtojen taustalla toimivat mystiset ”ulkomaiset sijoitusyhtiöt”, sieltä ei kuitteja edes kysellä.
    Entä miten nämä hienot ja ylistetyt nykypäivän markkinavoimt toimivat ?
    Yrityksiä ostetaan ja fuusioidaan yhä suuremmiksi jättiläisiksi. Toimintaa ”tehostetaan” potkimalla väkeä pois, teettämällä sama työ yhä pienemmällä väkimäärällä ja kaikki on hyvin, sillä ”yhtiön tuotto kasvaa”
    Mitä hyötyä tällaisista itsekkäistä ja ahneista markkinavoimista on yhteiskunnalle ?
    Mitä lisäarvoa se tuo tähän maailmaan ? Muuta kuin osinkoa harvoille ja optiopotteja yha harvemmmille.
    Jos jännitys on lisäarvo,sitä se ainakin tuo. Koskaan et voi tietää milloin yt-neuvottelut koskevat sinua,riippumatta siitä meneekö yhtiöllä hyvin tai huonosti.

    Pyydän kuitin Nordeassa ja Sammossa, en pitseriassa enkä ruohonleikkaajalta.

  3. Järkipuhetta.Tällaisia rehellisiä ihmisiä Suomi kaipaa.On niin helppo ristiinnaulita taas joku tällaisen asian takia mitä on tehty aikojen sivu ja johon liittyy niin paljon lähimmäisestä välittämistä ja kuitenkin tuo rahamäärä on niin pieni.Isot syö pienet ja näitä pieniä ongelmia pidetään tarkoituksella esillä jotta todelliset ongelmat, joista mainitsit jäisivät huomiotta.Näistä pitää puhua ääneen ja tuoda todellisuuspohjaa asioille.Se on kansan edustajan tärkein tehtävä.edustaa kansaa ja olla sen tukena vaikeina aikoina.Hautala toimi mielestäni hyvin kristillisesti ja tunnusti syntinsä ja toivottavasti tekee myös parannuksen.On hyvä että tämä nousi esille. Se joka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven .totta tosiaankin.Tämä on koko Suomen kansan ja maan yhteinen ongelma johon tulee puuttua niin isoissa kuin pienissä asioissa.Turha valittaa Kreikkaan menevistä rahoista kun sitä menee täälläkin omassa maassamme ihan vääriin paikkoihin ja oman kansan selkänahasta! Voimia ja viisautta teille päättäjille ja Jumalan siunausta työhönne, kun vaan muistatte että Jumala ei siunaa koskaan vääryyttä, eikä ahneutta, ei harmaata taloutta eikä muitakaan vääryyksiä.Jonain päivänä se kaikki tulee kaikkien tietoon tavalla tai toisella. kärsivä ja ahdingossa elävä kansa ei sitä kestä eikä siedä.Pelko tulevasta ja työn ja leivän puute alkaa pikkuhiljaa syödä Suomen kansan rivejä.Uskollisuus katoaa kovaa kättä kohtaan.

  4. Yrityksiä ostetaan ja fuusioidaan yhä suuremmiksi jättiläisiksi. Toimintaa ”tehostetaan” potkimalla väkeä pois, teettämällä sama työ yhä pienemmällä väkimäärällä ja kaikki on hyvin, sillä ”yhtiön tuotto kasvaa”
    Mitä hyötyä tällaisista itsekkäistä ja ahneista markkinavoimista on yhteiskunnalle ?

    1) lol
    2) The problem with socialism is that you eventually run out of other people’s money
    3) Ihmisiä potkitaan pois, koska heidän työpanos ei ole tarpeen. Jos heidät pidettäisiin töissä, ei työpaikkoja olisi kohta enää niillekkään, joiden työpanos on tarpeen. Potkut saaneet voisivat esim. mennä töihin jonnekin jossa heitä tarvitaa tai (gasp!) perustaa oman yrityksen ja alkaa tehdä jotain hyödyllistä
    4) Pienempi väkimäärä = pääoma tehokkaammassa käytössä. #winning. Tuottavuuden kasvu on ainoa asia, joka mahdollistaa hyvinvoinnin kasvun pitkässä juoksussa.
    5) Yrityksen ”tuotto kasvaa” koska kuluttajat haluavat käyttää yrityksen palveluita. Tämäkin on erittäin positiivinen ilmiö.

    että sellaista.

  5. Oikeussosiologit ovat jo ajat sitten todenneet, että ei ole järkevää säätää lakeja, joiden noudattamista ei kyetä valvomaan. Ne kun vain johtavat laeista piittaamattomuuteen. Nykyään voisi lisätä, ettei myöskään sellaisia, joiden rikkomisen seuraamukset ovat olemattomat.

  6. Hei!

    Kirjoitit ”…valtio menettää sijoitusmarkkinoilla vuosittain lähes miljardin verotulot… harmaat osinkotuotot päätyvät sellaisiin taskuihin, joiden omistajien ei tarvitse huolehtia jokapäiväisestä leivästä.”

    Voitko täsmentää mistä verottamatta jäämistä osinkotuloista puhut? Mitä ylipäätään ovat nuo ’harmaat osingot’, joista puhut? Ketkä niitä jakavat ja minkälaisista yrityksistä? Eikös vero yleensä pidätetä suoraan osingosta, kuinka se voi jäädä verottamatta?

    Jos sanot, että valtio menettää noin miljardin verottamatta jääneistä osinkotuloista, ja oletamme osinkotulojen veroprosentiksi 30%, viittaamasi verotettava osinko on siis kokonaisuudessaan 1/0,3 eli noin 3,3 miljardia. Jos yrityksen jakavat noin 40% voitostaan osinkoina, tämä vastaa noin 4,5/0,4 eli 8 miljardin voittoa. Jos yrityksen voittoprosentti on 10%, tämä vastaa 80 miljardin liikevaihtoa. Voiko tällainen määrä liikkua jossain ’harmaassa vyöhykkeessä’ – vertaa lukua Suomen bruttokansantuotteeseen. Lukusi kuulostaa rehellisesti huuhaalta!

    1. Sakari, ei ole huuhaata. Jos haluat perehtyä asiaan lähemmin googlaa ”hallintarekisteri”. Se on ulkomaalaisille omistajille tarkoitettu anonyymi (suomen verotuksessa verovapaa) järjestelmä, jota suomalaiset eivät periaatteessa saisi käyttää, mutta sääntöä on helppo kiertää tekemällä ostokset pankin ulkomaalaisen toimipisteen tms. Ulkomaisen toimijan kautta.

      Virallinen arvio näin kierretyistä veroista on reilu 800 miljoonaa. Verojen kierto hallintarekisterin kautta on niin yleistä, että siihen saa veroneuvontaakin hyvin helposti.

      Hallintarekisterien väärinkäyttö olisi helppo taklata purkamalla rekisterin anonymiteetti. Toistaiseksi tällaiset hankkeet ovat kaatuneet lähinnä kokoomuksen vastustukseen.

  7. Hei Anna,

    Ymmärrän, mutta lukusi ovat edelleen huuhaata. Summa ei ole miljardi eikä kyseessä ole ’harmaat osingot’, joista verot jäisivät maksamatta.

    Hallintarekisterin avulla ei nimittäin vältetä ensisijaisesti osinkoveroja, jotka pidätetään maksettaessa, suomalaisilta kokonaan ja ulkomaisilta (myös hallintarekistereiltä) pidätetään lähdevero heidän oman maan verotuksesta antamien tietojen mukaisesti. Sikäli kuin suomalaiset naamioituvat hallintarekisterien taakse, he välttelevät – ei osinkoveroja- vaan myyntivoittojen veroja. He siis jättävät ne ilmoittamatta Suomessa.

    Viittaat Hirvosen tutkimukseen. Siinä todettiin, että suhdanteen huippuvuonna 2008 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset yksityishenkilöt jättivät noin 700 miljoonaa euroa ulkomailta saatuja pääomatuloja ja ulkomaisten etävälittäjien kautta tehdyistä kaupoista saatuja myyntivoittoja verotuksen ulkopuolelle. EI siis vältettyjä veroja, vaan ilmoittamatta jääneitä pääomatuloja. Jos tämä pitää paikkansa, siihen voi laskea sitten vaikka 30%, niin saat 0,3 x 700 eli valtiolta jäisi uupumaan tästä potista 210 miljoonaa.

    Kun hallintarekistereistä puhutaan, olisi hyvä olla leimaamatta niiden käyttäjiä roistoiksi. Siellä on myös monien rehellisten japanilaisten työläisten ja amerikkalaisten opettajien ja sairaanhoitajien eläkerajoja sun muita sijoituksia, jotka tuodaan Suomeen hallintarekisterien kautta omistamaan Nokiaa, Nordeaa, Konetta, Stora Ensoa ja muita. Nokiallahan tämä osuus on tosi suuri ja siellä on paljon institutionaalisia sijoittajia takana.

  8. Sakari, en minä väitä tekstissäni, että hallintarekisterien kautta välteltäisiin ”ensisijaisesti osinkoveroja”, vaan nämä molemmat ovat osa sijoitusmarkkinoiden harmaata taloutta. Mitä tulee lukuun, tällä hetkellä useimmin käytetty arvio on 800 000 – jonka tekstissä pyöristän ”lähes miljardiksi”, koska kyse on kolumnista, ei raportista.

    Ei ole kovin kohteliasta väittää toisen tekstiä ”huuhaaksi”, mutta erityisen noloa se on silloin, jos väite ei pidä paikkaansa. Tyylillisistä syistä käytän paljon yksinkertaistuksia, koska isojen asioiden käsittely rajoitetun merkkimäärän puitteissa on haastavaa ja koska kolumneja ei ole tapana käyttää asialähteinä. Yksinkertainen kirjoitusasu ei kuitenkaan tarkoita, etten tekisi kotiläksyjäni.

    Ks. esim:
    ”Valtiovarainministeriön entinen virkamies ja harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen julkaisi yhdessä Pekka Lithin ja Risto Waldenin kanssa kesäkuussa 2010 laajan tutkimuksen, jonka mukaan 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle. Veroja kierretään muun muassa osakkeiden myyntivoittojen ja osinkojen osalta. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän veronkierron myötä Suomi menettää varovaisten arvioiden mukaan verotuloja 800 miljoonaa euroa vuosittain.”

    Lähde: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-3/veronkiertotemppu-kuinka-se-tehdaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.