Nykyään on tapana paheksua naisia, jotka vaativat saada vaikuttaa synnytysolosuhteisiinsa. Heitä syyllistetään elämysshoppailusta lapsen turvallisuuden kustannuksella. Kysytään, eivätkö maailman alhaisimmat äiti- ja lapsikuolleisuusluvut riitä. Vastuunsa tunteva synnyttäjä tekee niin kuin käsketään, eikä rutise, jos häntä nyt vähän leikellään.
Episiotomia on kirurginen toimenpide, jossa synnyttävän naisen välilihaan leikataan syvä viilto. Sairaalasynnytysten yleistymisestä 1920-luvulla aina 1980-luvulle saakka episiotomia tehtiin lähes jokaiselle äidille.
Välilihan systemaattista silpomista perusteltiin sillä, että se suojelee synnyttäjää vakavammilta repeämiltä. Väitteelle ei ole olemassa kestävää tieteellistä näyttöä. Naiset saattavat revetä episiotomiasta huolimatta ja joidenkin arvioiden mukaan leikkaus jopa lisää repeämisriskiä.
Nykytiedon valossa toimenpide onkin perusteltu lähinnä niissä tapauksissa, joissa lapsen terveydentila edellyttää synnytyksen nopeuttamista. Silti edelleen neljännes suomalaisäideistä leikataan – Ruotsissa vastaava luku on 7 prosenttia.
Naisten enemmistölle ei episiotomiasta tiettävästi ole suurempaa haittaa, vaan tikit sulavat siinä muiden synnytysvaivojen ohessa. Kuitenkin jopa 40 prosentilla leikkaus johtaa seksuaalisen halun vähenemiseen ja yhdyntäkipuihin.
Pienellä osalla vaivat saattavat jatkua vuosia, kun arpikohta ärsyyntyy ja aukeaa yhä uudestaan. On vaikea kuvitella tehokkaampaa keinoa tuhota pienten lasten vanhempien seksielämä.
Tarpeettomista leikkauksista luopumista jarruttaa vanha tuttu muutosvastarinta – onhan se noloa myöntää, että tässä on tullut turhan päiten leikeltyä kokonaisia sukupolvia. Ilman pehmeämpiä menetelmiä vaatineita äitejä Suomen sairaaloissa ajateltaisiin edelleen, että synnytys ilman veistä ei ole mahdollista.
Rutiininomaisen episiotomian paradigmaa ei murrettu järkiperusteilla (ne olivat käytettävissä jo vuosikymmeniä sitten), vaan vasta tavallisten naisten pitkän työn tuloksena. Sairaaloiden hierarkiaa ja median vähättelyä uhmaten he kehtasivat vaatia oikeutta nauttia seksistä, vielä äiteinäkin.
(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 16.3.2013)
Kysytkö Pavelta seuraavan kerran kun tapaatte, miksi teitä kannattaisi äänestää, jos on kaksi vasemmistopuoluetta hallituksessa ja silti toteutetaan täysin oikeistolaista talous- ja veropolitiikkaa. Alkaa nimittäin persut näyttää aika hyvältä näillä ansioilla.
Kun synnytys ei etene ja äiti ei jaksa enää ponnistaa täytyy se lapsi saada jollain keinolla maailmaan. Vaihtoehtona on tietenkin pidättäytyä k.o. toimenpiiteestä ja arpoa, repeääkö kudos ylös klitoriksen viertä, alas peräsuolen suuntaan vai alaviistoon vai kuoleeko vauva hapenpuutteeseen.
Totta on sekin, että lääkäreiden ja kätilöiden toiminta pitäisi perustua parhaaseen saatavilla olevaan lääketieteelliseen tutkimustietoon ja olen myös sitä mieltä, että synnytyksen jälkeen äidit unohdetaan täysin. Neuvolassa keskitytään ainoastaan vauvan orjalliseen tilastoihin perustuvaan painon seurantaan piittaamatta äidin ja isän hyvinvoinnista.
Minä synnytyksessä pyysin että välilihaani ei leikattaisi ”turhaan”. Kätilö pyrki toteuttamaan toiveeni eikä leikannut vaikka olisi pitänyt ja repesinkin todella pahasti ja toipuminen kesti viikkoja. Alapää ei koskaan palautunut täysin ennalleen. Leikkauksesta on myös usein hyötyä enkä usko tämän päivän Suomessa tehtävän turhia leikkauksia. Poliitikoilla olisi varmasti muitakin ongelmia ratkottavana kuin tämä…
Löysin netistä että tämmöinen vekotin on keksitty ja tuotu markkinoille:
http://www.epino.de/en
Tuolla laitteella nainen voi venyttää itseään etukäteen kaikessa rauhassa. En ole asiantuntija mutta jo maalaisjärki sanoo, että jos raskaana oleva nainen käyttää tuota vekotinta säännöllisesti etukäteen, niin synnytyksen luulisi helpottuvan ratkaisevasti!
Hei Anna,
nostit esiin tärkeän asia! Kiitos! Asia on hyvin vähän esillä neuvolaterveydenhuollossa, ohjausta ja keskustelua aiheesta on ammattilaisilta saatavissa muutoinkin hyvin vähän. Olet ehkä tietoinen aiheeseen liittyvästä opinnäytteestä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30171/Sukupuol.pdf?sequence=1