Usein kuulee vasemmistolaisten määrittelevän aatteensa ”heikompien puolustamiseksi”. Ajatellaan, että vasemmiston tehtävä on tuoda niiden ääni kuuluviin, joiden oma ääni ei kanna ja jotka kerrasta toiseen jäävät vahvempien jalkoihin.
Vasemmisto näkee mielellään itsensä sorrettujen esitaistelijana, joka horjumatta suojelee lapsia, sairaita ja vanhuksia porvarien julmilta juonilta. Ja onhan kuvassa tottakin, ainakin sen verran, että minkään muun puolueen toiminnassa ei sosiaalinen oikeudenmukaisuus ole niin keskiössä kuin Vasemmistoliitossa.
Roolijakoon liittyy kuitenkin myös ongelmia. Ensinnäkin, ilmoittautuminen köyhien ja kipeiden edustajaksi ei osoita kovin hyvää pelisilmää. Ihmiset eivät halua nähdä itseään luusereina, suostua uhrin rooliin ihan vaan että joku saisi heidät pelastaa. Jos et miellä itseäsi heikoksi, miksi äänestäisit heikkojen puolustajia, kun muut puolueet tarjoavat myönteisiä samastumiskohteita?
Toinen ja mielestäni vakavampi ongelma liittyy siihen, että ymmärrys punaviittaisista teräsmiehistä (ja –naisista) ei ole ihan rehellinen. Supersankareita ei nimittäin ole olemassa. On vain meitä ihan tavallisia ihmisiä, jokaisella oma kryptoniittinsa, jonka kanssa joutuu ponnistelemaan.
Tosiasia on, että kuka tahansa voi olla apua tarvitseva tai se, joka voi auttaa. Sorretut eivät tarvitse ulkopuolista pelastajaa, vaan voimaa järjestäytyä itse muuttamaan yhteiskuntaa paremmaksi.
Monta heikkoa on yhdessä vahva. Voima syntyy joukkueesta, joka tunnistaa toistensa heikkoudet ja osaa paikata niitä. Köyhyys ei estä osallistumasta, jos tukena on joukko muita.. Mielenterveysongelma on joissakin asioissa este, mutta toisissa vahvuus. Koulun pahimmasta häiriköstä voi kuoriutua historian suuntaa muuttava toisinajattelija.
Tässä on mielestäni vasemmiston idea. Ei yksinäisenä sankarina heikkojen puolesta, vaan yhtenä meistä heikoista, joilla on superkykynä toisensa.
(Kirjoitettu Vasurille vappuna 2013)
”Roolijakoon liittyy kuitenkin myös ongelmia. Ensinnäkin, ilmoittautuminen köyhien ja kipeiden edustajaksi ei osoita kovin hyvää pelisilmää. Ihmiset eivät halua nähdä itseään luusereina, suostua uhrin rooliin ihan vaan että joku saisi heidät pelastaa.”
Peliäkö politiikka sinulle vain onkin. No sen kyllä huomaa muutenkin. Tuossa sinä itse alat nimitellä ihmisiä luusereiksi. Vedät yhtäläisyysmerkit heikompien ja luusereiden välille.
Keskiluokalla on kyllä puolustajia, mutta vasemmiston tehtävä on puolustaa myös niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Tämä seikka itseasiassa tekee vasemmistosta vasemmiston. Eikä tämä seikka katoa minnekään millään trikillä.
Ymmärrän kyllä, että on hauskempaa käydä herrojen kanssa marjassa niin kuin ennen oli tapana sanoa, mutta se ei riitä. Supersankari viittaus on naurettava. Ei se mitään pyhitä.
Ainoastaan se on totta, että yhdessä ollaan vahvoja, mutta tämäkään ei toteudu, jos yhteisön piiriin hyväksytään vain taputtajat ja samanmieliset.
Aito keskustelu syntyy erilaisista mielipiteistä.
Edelliseen keskusteluumme viitaten: Valtiolle säästyisi 1100 miljoonaa, jos lapsilisät maksettaisiin vain köyhille.
Vappua!
”Ihmiset eivät halua nähdä itseään luusereina, suostua uhrin rooliin ihan vaan että joku saisi heidät pelastaa.”
Tämä on mielestäni tärkeä havainto. Ns. syrjäytyneitäkin on vaikea löytää, koska kukaan ei koskaan ilmoittaudu sellaiseksi. Eihän kukaan omasta elämästään voi edes syrjäytyä, vaan jokainen on oman elämänsä asiantuntija numero yksi.
Minäkin kuulun niihin jotka sanovat olevansa sorrettujen puolella. Katson kuuluvani heihin. Tuntemani vasemmistolaiset ovat kuitenkin aina korostaneet joukkovoimaa, yhteisrintamaa… Kuvaamasi yksinäinen teräsmies kuuluu ihan toiseen leiriin.
Siinä olet oikeassa että monet köyhät äänestävät kokoomusta koska se nostaa heidän itsetuntoaan, tunnen sellaisia. Ennen puhuttiin luokkatietoisuudesta. Sen on oikeisto onnistunut taidokkaasti sotkemaan.
En oikein ymmärrä sinua. Kenen puolella SINÄ olet?
”Monta heikkoa on yhdessä vahva. Voima syntyy joukkueesta, joka tunnistaa toistensa heikkoudet ja osaa paikata niitä. Köyhyys ei estä osallistumasta, jos tukena on joukko muita.. Mielenterveysongelma on joissakin asioissa este, mutta toisissa vahvuus. Koulun pahimmasta häiriköstä voi kuoriutua historian suuntaa muuttava toisinajattelija.”
-Kyllä se köyhyys vaan paljon aiheuttaa ongelmia osallistumisellekun tukena ei ole ketään.
Sosiaalisesti ongelmoimattomien, terveiden ja toimeentulevien on ilmeisesti vaikeaa, mahdotontakin tajuta muunlaista olemista kuin omansa.
Ihan mieluusti pitäisin itse vaikka viikonloppuseminaarin aiheesta neurologisesti poikkeavat, mutta ketäköhän sellainenkin kiinnostais? Adhd, autisminkirjo, luki- ja kirjoitusvaikeudet, tic-oireet ja paljon muuta, jotka nykyään selittää ongelmia, joita ennen pidettiin raamatullisesti pelkkänä pahuutena, laiskuutena, yms. ilman että olis tiedetty asian oikea laita.
Vasemmistolittossa varmaan nuorempi polvi on hyvinkin perillä näistäkin asioista, mutta jäsenistö ei koostu vain nuorista. Vasemmistoliiton veteraaneista löytyy paljon mummuja ja pappoja, joita on omassa elämässään kannustanut ”stahnovilainen työmoraali” ja vanhankansan ihmisinä heikäläiset uskoo johonkin ihan muuhun kuin mitä nykyrealismi on.
Vasemmiston ongelmana on työläisperinteet.
Työttömät ja vajaakuntoiset, -kykyiset, nykyisiltä työmarkkinoilta väliinputoojat on kai ongelma joka puolueelle, myös vasemmistolle?
Miten sellainen ihminen voi ängetä saavutuksistaan mitaleita saaneiden, hyvin pärjääjien joukkoon, joka puhuu tavallaan ihan eri kieltä olemalla muukalainen omiensa joukossa, kummajainen, jota on aina katsottu vaähän hitaasti ja naurettu sitten kun poistuu paikalta?
Itsehän sitä kunkin pitäisi voida vaikuttaa, mutta eipä ole järin yksinkertaista.
Hyvää Vappua kuitenkin!
Eihän meistä kukaan tietenkään aikuistenoikeesti ole yhtään mitään muuta kuin ihan tavallinen ihminen omine vahvuuksineen ja omine heikkouksineen.
Omasta luuserinäkökulmastani kansalaiset näyttäisivät mieltävän itsensä häviäjiksi ja nauttimaan tästä, kohtuudella. Ainakin heitä puhutellaan menestyksekkäästi vaaleista toiseen häviäjinä tai jonkinlaisena aivottomana kumileimasimena, joka siunaa ainoan oikean leikkausten ja luopumisen ympärillä pyörivän politiikan.
Tätä vallatonta luuseriutta sitten paetaan samaistumalla noihin yhteiskunnassa valtaa käyttäviin supersankareihin. Teeskennellään huippuyksilöiden kainalosta, että ikäänkuin se sosiaalisesta luopuva politiikka tuhoskenaarioineen olisi oman halun täyttymys.
PalaileMpa vielä aiheeseen, kun osui silmiin tuokin lööppi:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013050116966630_uu.shtml
”Jeesus-marssilla enemmän osallistujia kuin vasemmiston vappumarsilla”
-Jotkut ne vaan kaipaa ”supersankaria” pelastamaan. Ei ihminen ole vain rationaalinen järkiolento. Yksilötasolla on suuriakin poikkeavuuksia niin äo:ssa kuin kyvyssä käyttää älykkyyttään, hillitä itseään, olla kärsivällinen tai ei.
Markkinavoimien puolellehan ne nykyään palkataan kaikkein osaavimmat neurotieteilijät, joita yhteiskunta kouluttaa terveydenhuollon pariin, mutta rahastahan ihan tavalliset neurotieteilijätkin näämmä tekee ihan mitä vaan. Suunnittelee kauppaliikkeisiin sisäänhoukutusta, ostohoukutuksia, myynninedistämiskampanjoita, mainostusta..
Ihmistieteilijät osaa vetää oikeista naruista. Ihminen on pohjimmiltaan yhä keräilijämetsästäjä, yksilötasolla hyvinkin avuton välillä ja sen takia heikoimmat tarvitsee vahvempien, ei tietenkään minkään supersankareiden apua, vaan etujärjestöjä ja niihin palkattuja ammattilaisia, joilla on asianmukainen koulutus ja osaamista ihan toisella lailla kuin juurikin niillä, ketkä jää koulutuksen ulkopuolelle, työelämän ulkopuolelle, sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle ja vieläpä taloudellisesti ulkopuolelle kamppailemaan yksin pärjäämisestään.
Kun tätä asiaa olen päässäni pyöritellyt, ihmettelen taas miksi Vasemmistoliiton piti mennä mukaan hallitukseen just nyt, kun kannatus on kiikunkaakun ja valta on hyvin vahvasti oikeistolla ja äärioikeisto nostelee kättä lippaan yhä kiihtyvässä tahdissa. Samaa sinäkin Anna ehkä mietit ja sanoitkin taannoin, että se on nyt hyväksyttävä kun siellä ollaan, mutta eipä se hierarkiatavallisuudessa paljoo lämmitä että alimmalla tasolla olevilta edellytetään nykyään ihan samaa kuin tavallisilta ministereiltä, ihan tavallisilta kansanedustajilta, ihan tavallisilta viranhaltijoilta ja ihan tavallisilta kouluja käyneiltä politiikan konkareilta, kun ei löydy edes kanavaa, netistä huolimatta, missä tulis ihmisenä kuulluksi..
Vasemmiston tehtävä on pelastaa EU:n lippu.
Tämän ymmärtää tänä päivänä moni suomalainen, Eu insituutiot ja 12-star flag ovat ihmisten kärsimystä olennaisempaa. Vasemmistosta on tullut porvaripuolue, on toiminnaltaan porvari ja se on suuri häpeä.
EIkö joukkovoima heikompaa vastaan ole väkivaltaa? Minua ei kiinnosta muiden koalitiot haluaisin elää vain omaa elämääni niin kuin parhaaksi näen. Kuitenkin asiat joissa olen hyvä on niin tarkasti säänneltyjä suomessa, ettei minulle anneta mahdollisuutta niissä menestyä. On jo olemassa kartellit eikä alan koulutusta edes suomessa järjestetä, työ elämä on minulle italiaista lakkoa, en koe saavani työstä jollekkin muulle mitään merkitystä elämääni. Sama juttu oli jo koulussa en ikinä kokenut tarpeelliseksi loistaa muille, tiesin pystyväni mihin vaan haluan kunhan itse sen valitsen. Mielestäni ihmisen perus luonne on hyväksikäyttäjä enkä sellaisten vuoksi täällä elä. Minulla olisi paljon annettavaa mutta ei ketään jolle antaa. Paradoksaalista katsella sitten sellaisia jotka eivät pysty luomaan mitään ja ovat hyppykeppeinä muille ja kuvittelevat pärjäävänsä elämässä omassa laatikossaan huudellen muille että oma valinta.