Ainakin 1960-luvulta lähtien on kilpailukyvyn turvaaminen ollut suomalaisen politiikan keskeinen agenda. Paljon on tällä alalla saavutettukin: puolen vuosisadan aikana on työn tuottavuus moninkertaistunut ja Suomi kivunnut kehitysapua vastaanottavasta maasta maailman rikkaimpaan kärkeen. Jo vuosien ajan olemme olleet kansainvälisten kilpailukylistojen top-kympissä.
Ja silti, vuodesta toiseen, täällä povataan tuhon koputtelevan ovella. Kilpailukykypelottelulla elinkeinoelämän (ja erityisesti suurten yritysten) edusta tehdään koko kansan asia, jonka tarpeet ajavat ohi kaikkien muiden tarpeiden. Elinkeinoelämä voi ottaa, raastaa, määritellä ja sanella, koska pyhä kansallinen kilpailukyky on sen harteilla.
Miten on edes mahdollista, että samaan aikaan kun julkisen sektorin leikkaukset ja palkkojen alentuminen ajavat eurooppalaisia talouksia syvenevään syöksykierteeseen, täällä vaaditaan ihan pokalla lisäleikkauksia? Ja kun pahimmissa vaikeuksissa ovat pienen veroasteen maat, täällä halutaan laskea veroja ja laillistaa veronkiertoa?
On hyvä muistaa, että Suomi ei ole koskaan menestynyt kilpailukykykisoissa yövartijavaltiomallilla. Pikemminkin sijoituksista tulee kiittää maksutonta koulutusjärjestelmää, joka antoi suomalaisille historiallisen laajat mahdollisuudet kehittää lahjojaan. Tärkeä rooli on ollut myös kansallisella terveydenhuoltoprojektilla, jonka ansiosta työikäiset naiset eivät enää kuolleet synnytyksiin ja pudottaneet hampaitaan 30-vuotiaana.
Erikseen kannattaa vielä mainita äidit kokoaikatyöhön vapauttanut päivähoitojärjestelmä. Ja tietysti se näkymätön sosiaalinen pääoma, jonka ansiosta lapsia ei tarvitse Suomessa saattaa kouluun eikä rikkaiden kortteleita ympäröidä muureilla.
Näitä kaikkia kilpailukykyuskovaiset pitävät enemmän tai vähemmän rahan haaskauksena, vaikka kansainvälisten vertailujen perusteella juuri terve, koulutettu ja toisistaan huolehtiva väestö on ainoa todellinen kilpailukyvyn tae.
(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 13.9.2014)
Tärkeä rooli on ollut myös kansallisella terveydenhuoltoprojektilla, jonka ansiosta työikäiset naiset eivät enää kuolleet synnytyksiin ja pudottaneet hampaitaan 30-vuotiaana.
Enpä jaksa uskoa että millään projektilla on minkäänlaista merkitystä työikäisten naisten synnytyskuolemiin tai hammasmätiin. Terveydentilan kohentuminen on ollut teollisuuden toiminnan tulosta. Vai kuvitteletko sinä ihan oikeasti, että ilkeät teollisuusjohtajat ovat estäneet tai pitkittäneet esimerkiksi jääkaappien, hammastahnojen ja lääkkeiden tuomista markkinoille pitääkseen kansan elinolot surkeina? Ja tämän surkeuden sitten päättivät virkamiehet luodessaan kansallisen terveydenhuoltoprojektin.
Valtaa pitävä eliitti on aina toiminut samalla tavalla: ensin se luo uhkakuvan, jonka se lupaa hoitaa jos kansa äänestää sitä. Ihminen on laumaeläin ja sen suurin uhkakuva on hylkääminen, yksinjääminen. Vasemmisto on perinteisesti korostanut, ettei se jätä vanhuksia tai sairaita yksin.
Populismi tarkoittaa sitä, että sanotaan jotain, jonka sanoja itse tietää epätodeksi. esimerkiksi sanotaan, että humanitaarisen avun perusteella maahanmuuttaneet olisivat suomalaisia tyhmempiä. Populismia on myös väittää, että sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta on luonut Suomen kilpailukyvyn. On lukuisia Suomea kilpailukykyisempiä maita, jotka eivät ole rakentaneet sosialismin varaan yhteiskuntajärjestystään. Totta silti on, että nämäkin maat ovat kääntyneet sosialistisen hyvinvointivaltion kannattajiksi, eikä maailmassa enää ole montaa ei-sosialistista teollisuusmaata. Se jos mikä on kuitenkin todiste siitä, että vauraat maat voivat kääntyä sosialistisiksi, mutta sosialismi ei luo vaurautta – se vähentää sitä.
On todella harmillista, että Anna muiden poliitikkojen tavoin sortuu populismiin. Minusta olisi paljon suoraselkäisempää todeta, että Vasemmistoliitto edellyttää riittävää rahamäärää verotuksella siirrettäväksi virkamieslauman elättämiseksi, että lauma voi miettiä mihin kaikkiin sen hyviksi arvioimiin kohteisiin laitetaan rahaa. Ihan turha on toiminnan perimmäistä luonnetta – tulonsiirto lisäarvoa tuovilta lisäavoa tuomattomille virkakunnan johdolla – selittää sellaiseksi, mitä se ei ole. Tulonsiirto lisäarvon luomiseen kykenevältä sellaiselle, joka ei kykene/halua lisäarvoa tuottaa, ei ole Suomen tai minkään muunkaan valtion vaurauden syy. Se ei sitä pysty täysin estämään, koska aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat lisäarvoa tuottaa ja rikastua, mutta se kykenee sitä vakavasti haavoittamaan ja hidastamaan.
Kuuba nykyisistä valtioista on elävä esimerkki siitä, mihin päädytään, kun valtio tekee kansalaiset itsestään riippuvaisiksi. Passiivisuus, moraalittomuus, välinpitämättömyys, päihteet ja apatia leviävät. Apaattisuus on poliittisen eliitin kannalta hyvä asia, koska kansa ei kykene sitä vaihtamaan. Luonnollisesti yksikään poliitikko ei tätä voi ääneen sanoa – voitko sinä?
Kyllä terveydenhuoltoprojektien vaikutuksesta naisten terveyteen on aika monta hyllymetriä tutkimusta. Naisten synnytyskuolemat johtuvat ensisijaisesti puutteellisista synnytysoloista, jolloin melko pienetkin komplikaatiot voivat olla hengenvaarallisia. Täsdä kätilöiden kouluttamisella ja myöhemmin synnytyssairaaloiden laajennuksilla on ollut todella keskeinen rooli. Toki myös esimerkiksi rokotusohjelmilla, joiden ansiosta naiset synnyttivät terveempinä.
Naisten raskauksista johtuva hampaiden menetys ei liity hammashygieniaan, vaan raskauden ja imetyksenaikaiseen ravintoon. Tässä toki elintason nousulla ja ravinnon parantumisella oli tärkeä rooli, mutta vähintään yhtä tärkeää oli valtakunnallisen neuvolajärjestelmän rakentaminen, jonka kautta odottavat äidit saivat ravinto- ja perhesuunnitteluneuvontaa.
Mitä tulee Kuubaan, sen terveysjärjestelmää pidetään useimmissa kansainvälisissä vertailuissa erinomaisena. Lapsikuolleisuus on lähes Suomen luokkaa, alhaisempi kuin useimmissa länsimaissa. Odotettavissa oleva elinikä nousee koko ajan. Lääkäreitä asukasta kohden on huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja kotikäynnit tavallisia. Terveysjärjestelmän suurin ongelma on lääkkeiden saatavuus, joka johtuu pitkälti USA:n saarrosta. Toisaalta Kuuba tuottaa lääkäreitä ja haasteellisempia terveyspalveluita myös monille muille maille.
Kumitontullekin tekisi hyvää tutustua suomalaisen terveydenhuollon historiaan. Se on hieno sankaritarina. Eikä perehtyminen naisten lisääntymisterveyteen olisi sekään pahitteeksi, jos haluaa osallistua siitä käytävään keskusteluun. Kyse on kuitenkin miljardien ihmisten elämään vaikuttavasta asiasta.