Tampere hyväksyi vastikään ensi vuodelle lähes 10 miljoonaa alijäämäisen budjetin. Erotusta aiotaan kiriä henkilöstösäästöillä, vaikka vaihtoehtokin olisi.
Helsingin kaupunki arvioi joitakin vuosia sitten menettävänsä vuosittain noin 70 miljoonaa euroa suoraan harmaan talouden seurauksena. Verovuotoon päätettiin puuttua yhteistyöllä verohallinnon kanssa ja kaikki kaupungin virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt velvoitettiin ilmoittamaan hankintansa verottajalle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunki on muun muassa rajoittanut urakkaketjuja ja lisännyt hankintojen avoimuutta. Tampere on ollut vastaavissa uudistuksissa huomattavasti varovaisempi.
Toimenpiteiden verohyödyksi on arvioitu noin 35 miljoonan verohyöty viimeisen kolmen vuoden aikana. Mikäli verovuodon osuus kuntataloudesta on Tampereella sama kuin Helsingissä, on täysin realistista olettaa, että harmaan talouden vastaisilla toimilla saataisiin kasaan hyvinkin puolet alijäämästä eli viisi miljoonaa.
Helsingin laskelmat eivät kuitenkaan kata aggressiivista verosuunnittelua, siis lain porsaanreikiä ja kansallisten verojärjestelmien eroja hyödyntävää verovälttelyä, jonka verotappiot Suomelle on arvioitu useisiin miljardeihin.
Aggressiivista verosuunnittelua voitaisiin hillitä vaatimalla maakohtaista kirjanpitoa kaupungin kilpailutuksissa. Vaikka aggressiivinen verosuunnittelu ei voi olla tarjouksen hylkäämisperuste, jo vaatimus kirjanpidon avoimuudesta karsisi verovälttelijöitä ja toisi kaupungin kassaan vähintään nuo puuttuvat viisi miljoonaa. Samalla vahvistettaisiin niiden paikallisten yritysten kilpailuasemaa, jotka maksavat veronsa tunnollisesti.
Pelkästään maakohtaiseen rekisteröintiin siirtyminen ja yhteistyön tiivistäminen verohallinnon kanssa siis riittäisivät Tampereen budjetin alijäämän tilkitsemiseen. Luvut ovat varovaisia arvioita, joten on hyvinkin mahdollista, että saavutettu verohyöty olisi merkittävästi suurempi.
Kirjoitettu Aamulehden mielipideosastoon 29.11.2014.
