Eduskunnan puhemiehelle
Suomi osallistuu lokakuussa Naton Trident Juncture 2015 -suurharjoituksiin kuudella Hornet-hävittäjällä ja 150 sotilaalla. Kyse on aktiivisesta ja pitkälle menevästä ulkomaisesta harjoitustoiminnasta Naton ja sen jäsenmaiden kanssa, jonka on tarkoitus vastata ISIS-terroristijärjestön uhkaan Pohjois-Afrikassa.
Harjoituksiin osallistuu myös Turkki, joka pommittaa ISIS:ia vastaan taistelevia kurdijoukkoja. Turkki kutsui Nato-maat hätäkokoukseen järjestön neljännen artiklan perusteella heinäkuun lopulla ja sai maiden tuen ISIS:in vastaisille iskuille Pohjois-Irakissa ja Syyriassa.
Uutistoimisto IRIN:n keräämien tietojen mukaan Turkki ei kuitenkaan ole kohdistanut iskuja ISIS:sta vastaan vaan pääasiassa kurdiasemiin (Dyke& Blaser, 2015). Uutistoimiston mukaan Turkin heinäkuussa tekemistä 300 ilmaiskusta ainoastaan kolme on kohdistunut ISISin asemiin. Iskuissa on kuollut yhdeksän ISISin taistelijaa ja 400 kurdia. Osa kuolleista on siviilejä. Tilastojen perusteella Turkin kohde ei siis ole ISIS vaan kurdijoukot, jotka ovat käytännössä toimineet ISIS:n vastaisena eturintamana.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi elokuussa 2014 päätöslauselman (2170/2014), jossa YK:n jäsenmaille kohdistettiin pyyntö ryhtyä ”kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan ISIS:n toimintaa”. Turkki rikkoo YK:n mandaattia muiden Nato-maiden tuella kohdistamalla iskut kurdijoukkoihin.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konflikteja ei ratkaista mielivaltaisin pommituksin. Riski on, että ISIS:n vastaista taistelua käytetään savuverhona sisäpoliittisten päämäärien ajamiseksi, mikä ainoastaan heikentää jo ennestään heikkoa turvallisuustilannetta ja pahentaa Välimerelle suuntautuvaa pakolaisvirtaa.
Syyrian konflikti edellyttää ennen kaikkea suurvaltojen vuoropuhelun jatkamista. Konfliktin osapuolten aseistamisen ja sotatoimien sijaan tulisi puuttua ISIS:n nousun takana oleviin sosioekonomisiin syihin. Sen sijaan, että Suomi osallistuu sotaharjoitukseen Välimerellä, tulisi sen auttaa Euroopan rajalla ja kotimaissaan kärsiviä ihmisiä.
Suomi ei voi Naton kumppanimaana seurata sivusta kurdeihin kohdistuvaa väkivaltaa. Keväällä 2015 Suomi päätti osallistua ISIS:n vastaiseen ja Yhdysvaltojen johtamaan turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa (VNS 10/2014 vp). Erityisen ristiriitaisen tilanteesta tekee se, että osa operaation tarkoitusta on tarjota koulutustukea samaisille kurdijoukoille, joita Turkki nyt Naton tuella pommittaa.
Osallistumalla Nato-johtoiseen harjoitukseen Turkin kanssa, Suomi hyväksyy hiljaa kurdeihin kohdistuvat väkivaltaisuudet. Ei ole kestävää, että Suomi tekee läheistä yhteistyötä järjestön kanssa, joka käytännössä toimii ISIS:n ilmavoimina.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko Suomi tuomita Turkin ilmaiskut ISIS-terrorijärjestöä vastaan taistelevia kurdijoukkoja vastaan ja miten puolustusvoimien lisääntynyt kansainvälinen harjoitustoiminta Naton kanssa tukee Suomen asemaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana?
Helsingissä 7.10.2015
Anna Kontula /vas
Ulkoministerin vastine:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 219/2015 vp:
Aikooko Suomi tuomita Turkin ilmaiskut ISIS-terrorijärjestöä vastaan taistelevia kurdijoukkoja vastaan ja
miten puolustusvoimien lisääntynyt kansainvälinen harjoitustoiminta Naton kanssa tukee Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomi pyrkii osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä edesauttamaan rauhan edistämiseen tähtää- viä poliittisia prosesseja niin Syyriassa kuin Irakissa. Suomi kuuluu ISILin vastaiseen kansainväliseen koalitioon. Suomi osallistuu kurdien peshmerga-joukkojen koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa enintään 50 sotilaalla.
Turkki on mukana ISILin vastaisessa kansainvälisessä koalitiossa. Sen toiminta koalition jäsenenä on konkretisoitunut kesän lopulta lähtien mm. antamalla Etelä-Turkissa sijaitseva Incirlikin tukikohta koalition käyttöön sekä osallistumisella ilmaiskuihin.
Kurdikysymys on Turkille laaja sisä- sekä ulkopoliittinen kysymys. Turkissa ja Pohjois-Irakissa toimiva Kurdistanin työväenpuolue PKK aloitti aseellisen taistelun Turkin valtiota vastaan vuonna 1984, tavoitteenaan marxilais-leninistisen kurdivaltion perustaminen. EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. Vuonna 2013 PKK ja Turkin hallitus sopivat tulitauosta ja sen myötä kurdirauhanprosessi käynnistyi.
Suomi tuomitsee lähtökohtaisesti kaiken terrorismin ml. PKK:n terrori-iskut. Suomi on osana EU:ta muistuttanut Turkkia siitä, että Turkin turvallisuusviranomaisten terrorisminvastainen toiminta ei tulisi olla ylimitoitettua. Suomi painottaa terrorisminvastaisessa työssä monenkeskistä yhteistyötä ja korostaa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikessa terrorisminvastaisessa toiminnassa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 219/2015 vp Kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys Suomelle on kasvanut. Osallistuminen kansainvälisiin harjoituksiin on tärkeä osa Suomen kansallisen puolustuksen kehittämistä. Osallistumisella parannetaan ja ylläpidetään Suomen kykyjä osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, mikä on yksi puolustusvoimien tehtävistä. Suomi osallistuu vuonna 2015 yli 60:neen kansainväliseen harjoitukseen tai harjoituskokonaisuuteen. Suomi osallistuu harjoituksiin – sekä laajemmin kansainväliseen puolustusyhteistyöhön – Pohjoismaiden, EU:n ja Naton ja muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön osana.
Suomen osallistuminen Naton harjoituksiin tapahtuu kumppanuuspolitiikkamme puitteissa. Osallistumista harkittaessa arvioidaan, mitä lisä- arvoa kukin harjoitus tuottaa kansallisen puolustuksen kehittämisen sekä kriisinhallintaosallistumisen näkökulmasta. Trident Juncture –harjoitukset, ml. lokakuussa järjestettävä Trident Juncture 2015-harjoitus, ovat Naton laajoja harjoituksia, joita järjestetään muutaman vuoden välein. Suomen osallistuminen kansainvälisiin harjoituksiin perustuu pitkäjänteiselle kansainväliselle yhteistyölle, jota suunnitellaan useita vuosia etukäteen. Hallitus antaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle kaksi kertaa vuodessa katsauksen Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja kansainväliseen harjoitustoimintaan. Näissä katsauksissa setvitään myös Suomen osallistumista Naton harjoitustoimintaan.
Helsingissä 27.10.2015.
Ulkoasiainministeri Timo Soini
