Eduskunnalle
Vuoden 2014 lopussa Suomessa eli 7 100 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Heistä pitkäaikaisasunnottomia oli 2 443 henkilöä. Ympäristöministeriön julkaisemassa Oikeus asuntoon, oikeus ihmisarvoiseen elämään -raportissa todetaan, että asunnottomuuden vähentämiseksi on välttämätöntä tehdä ihmisarvoiseen elämään kuuluvasta asumisesta lainsäädännöllisesti riittävän yksiselitteisesti määritelty subjektiivinen oikeus (Kaakinen et al., 2006).
Suomen perustuslaissa todetaan, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (11.6.1999/731). Lisäksi perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34. artikla puolestaan linjaa, että yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden sosiaalitukeen, asumistukeen tai sosiaalisesti tuettuun asuntoon ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi jokaiselle, jolla ei ole riittäviä varoja, yhteisön oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta (2000/C 364/01).
Suomessa oikeutta asuntoon ja asumiseen ei kuitenkaan ole turvattu tavallisella lailla, jossa oikeus asumiseen säädetään subjektiiviseksi oikeudeksi: asunto on saatava säädetyssä ajassa asunpaikasta riippumatta. Lakia voitaisiin nimittää asumistakuulaiksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta asumisesta tehdään lainsäädännöllisesti määritelty subjektiivinen oikeus.
Helsingissä 7.10.2015
Anna Kontula /vas
Oletko Anna tulossa Hakikseen viettämään asunnottomien yötä? Jos olet, tulen juttelemaan.
Hei, en taida olla kaupungissa tuolloin, ehkä ensi vuonna!
Soisi todella tällaisen ns. sivistysvaltion laittavan asumis-asian kuntoon, mutta poliittisilta päättäjiltä ei löydy tahtoa asiaan. Johtunee siitä, että aika moni heistä toimii vuokra-asuntobisneksessä. Monia näkyy olevan myös nyt alkaneen pakolaismajoituksen bisneksissä täysillä mukana, jopa Helsingin sosiaalipomo loikkasi yritykseen, jolta kaupunki tilasi miljoonien palvelut kilpailuttamatta. Hädällä rahastaminen pitäisi olla lainvastaista!
Veikko P. ” Hädällä rahastaminen pitäisi olla lainvastaista! ” Eli jos ymmärsin oikein niin et hyväksy sitä että toinen ihminen jolla ei ole hätää, käyttää tilannetta taloudellisesti hyväkseen sellaiseen ihmiseen tai hänen tilanteeseen vedoten joka on hädänalaisessa tilassa?
Eli jos itse haluaisin esimerkiksi parantaa taloudellista asemaani ja huomaisin että on olemassa valtioita jotka tarjoavat kansalaisilleen niin hyvää sosiaaliturvaa että pelkästään se että pääsisin nauttimaan ko. sosiaaliturvasta nostaisi taloudellista asemaani huomattavasti, minun ei tarvitsisi tehdä töitä asunnon eteen eikä käydä töissä hankkiakseni ruokarahaa. Mutta kyseinen valtio ei myönnä minulle kansalaisuutta ellen ole esimerkiksi turvapaikanhakija, ongelma on ainoastaan se että nykyinen valtioni on turvallinen enkä näin ollen saa turvapaikka statusta. Koska tilanne on tämä niin valehtelen että saan ko. statuksen ja sitä kautta myös kaipaamani taloudellisen hyödyn (sosiaaliturvan joka on parempi kuin omassa valtiossani saama työnteon vastike).
Eli käytän muiden, oikeasti turvapaikan tarpeessa olevien ihmisten jotka kärsivät sodan varjoissa tai pakolaisleireillä, hädänalaista tilannetta hyväkseni että saan parannettua omaa taloudellista tilannettani.
Emme voi puhua pakolaisongelmasta koska kyse ei ole turvapaikanhakijoista, vaan taloudellisista hyödyistä uneksivista opportunisteista. En tiedä prosentteja, mutta uskoisin että ainakin puolet nykyisistä turvapaikanhakijoista tulee muualta kuin Syyriasta jossa todellisia avuntarpeessa olevia on.
Periaatteessa tällä sapluunalla voi ns. kolmansista valtioista massamuuttoliikkeennä lähteä miljoonia ihmisiä hakeutumaan länsimaisen hyvinvoinnin perässä pois kotimaastaan. Länsimainen solidaarisuus pakottaa ottamaan heidätkin vastaan siihen saakka kunnes valtiontalous ylikuormittuu, emmekä enään puhu lamasta vaan hyperlamasta joka aiheuttaa talouden täydellisen romahduksen.
Tätä kaikkea tukee talouden näkymät sekä puhdas maalaisjärki: Viedään rehevälle saarelle muutama jänis, saarelle josta ei ole poispääsyä eikä jäniksen luontaisia vihollisia tai petoeläimiä kuten kettuja jne jotka vähentäisivät kantaa. Jänikset lisääntyvät saarella kunnes saaren kantokyky ylittyy ja saari käytännössä kalutaan tyhjäksi. Tästä seuraa koko jänispopulaation, sekä kaikkien muidenkin saarella asuvien eläinten(paitsi lintujen),häviäminen. Eläimet yksinkertaisesti kuolevat nälkään.
Talouden kantokyky on jo ylittynyt, nykyiset tapahtumat ainoastaan nopeuttavat talouden täydellisetä kaatumista. Ainoastaan linnut selviävät, eli ne joiden ei tarvitse elää pelkästään saaren antimista vaan voivat tarpeen vaatiessa siirtyä muualle.
Asumisoikeus olisi ehkä hyvä olla subjektiivista, mutta vastaavasti asumispaikka ei silloin voi sitä olla tuollaisella sosiaaliasujalla. Eli esimerkiksi voi valita onko Helsingissä kodittomana vai Tampereella sosiaaliasunnossa, jolloin saadaan tuon subjektiivisen oikeuden kustannukset kuriin.