Eduskunnan puhemiehelle
Ihmisten terveystietojen käsittelyä ohjaa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/159). Laissa on erikseen säädetty, kuka pääsee lukemaan potilastietoja, ja kuka saa tehdä tietoihin merkintöjä. Sen lisäksi potilastietojärjestelmässä on lokimuisti, joka tallentaa tiedot jokaisesta katselukerrasta. Samanlainen loki on myös esimerkiksi poliisin rekistereissä.
Tämä suoja ei kuitenkaan ulotu niihin pitkäaikaistyöttömiin, joiden tietoja on vuoden 2014 uudistuksesta lähtien kirjattu monialaisen yhteispalvelun rekisteriin (2014/1369). Kyseinen rekisteri on avoinna laajalle joukolle julkisia toimijoita, eikä työttömällä itsellään ole realistisia mahdollisuuksia kieltäytyä tietojen luovuttamisesta tai edes tietää, ketkä kaikki hänen tietojaan käyvät lukemassa.
Uudistuksen tausta-ajatuksena on, että erityisen vaikeasti työllistyvät, usein erilaisista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista kärsivät työttömät tarvitsevat pelkkiä työvoimapalveluja monialaisempaa tukea. Jotta TE-toimistojen, kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja kaikkien alatoimijoiden yhteistyö sujuisi, tarvitaan yhteinen kattava asiakasrekisteri.
Pääsääntönä on, että monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan, kun henkilö on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vuoden. Rekisterissä on jo nyt kymmeniä tuhansia nimiä, ja rekisteriä on tarkoitus laajentaa merkittävästi. Käytännössä monialainen tuki tarkoittaa, että yhteispalvelun rekisteriin kirjataan muun muassa työttömän sosiaalista tilannetta sekä terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevia tietoja.
Koska kyse on todellakin ”monialaisesta” työstä, on käyttöoikeudet myönnetty varsin kattavalle joukolle kunkin kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisia. Pienemmällä paikkakunnalla tämä tarkoittaa, että joukkoon mahtuu todennäköisesti myös pitkäaikaistyöttömän sukulaisia, tuttavia tai vaikka entisiä ja tulevia seurustelukumppaneita.
Monialaisen yhteispalvelun lokiin jää asiakkaan tietoja viimeksi päivittäneen virkailijan tiedot, mutta ei lainkaan katselijoiden tietoja. Järjestelmään käyttöoikeuden saaneella virkailijalla on periaatteessa oikeus mennä vain niiden asiakkaiden tietoihin, joiden asioita hän hoitaa, mutta käytännössä käyttöoikeus myönnetään aina kokonaiseen monialaisen yhteispalvelun yksikköön kerrallaan. Lokimerkinnän puuttuessa on siis mahdotonta arvioida, kuka tietoja katselee.
Monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin talletettujen tietojen säilyttämisaikaan sovelletaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä tietojen poistamisesta (2012/916). Lain mukaan kaikki asiakasta tai palveluntuottajaa koskevat tiedot poistetaan, kun asiakkuuden tai sopimussuhteen päättymisestä on kulunut viisi vuotta.
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu päättyy vasta, kun työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteisen arvion mukaan työttömällä ei ole enää monialaisen yhteispalvelun tarvetta. Epäselväksi kuitenkin on jäänyt, miltä pohjalta harkinta palvelun tarpeesta tehdään ja milloin palvelu tarve virallisesti loppuu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen monialaisen yhteistyörekisterin asiakkaille saman lain takaaman yksityisyydensuojan kuin muillekin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja millä perusteella asiakkaan tiedot poistetaan rekisteristä?
Helsingissä 17.5.2016
Anna Kontula /vas
Oikeus- ja työministerin vastine:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 288/2016 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen monialaisen yhteistyörekisterin asiakkaille saman lain takaaman yksityisyydensuojan kuin muillekin sosiaali-ja terveydenhuollon asiakkaille ja millä perusteella asiakkaan tiedot poistetaan rekisteristä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työ- ja elinkeinotoimisto ylläpitää työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun yhteispalvelun toteuttamiseksi asiakasrekisteriä (ns. TYPPI-rekisteri). Em. TYPPI-rekisteri on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän (URA) henkilöasiakasrekisterin osarekisteri.
TYPPI-rekisteriin voidaan tallettaa työttömän yksilöinti- ja yhteystiedot, yhteispalvelun asiakkuuteen ja asiointiin liittyvät tiedot, työttömän ammatillista osaamista ja palvelutarvetta koskevat tiedot sekä monialainen työllistymissuunnitelma ja sen toteutumista, seurantaa ja tarkistamista koskevat tiedot. Työttömän sosiaalista tilannetta, terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä koskevia tietoja rekisteriin talletetaan vain siltä osin, kuin niillä on vaikutusta hänen työllistymiseensä ja ne ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi. Tietojen välttämättömyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on, että rekisteriin talletettavat terveydentilaa ja työkykyä koskevat tiedot perustuvat terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arvioon. Tiedot asiakkaan monialaisen yhteispalvelun aikana saamista julkisista työvoimapalveluista sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä palveluihin liittyvistä etuuksista talletetaan kunkin viranomaisen omiin rekistereihin siten kuin palvelua tai etuutta koskevissa laeissa säädetään.
TYPPI-asiakasrekisteriin talletettuja tietoja voivat katsoa ja käyttää ne työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksenpalveluksessa olevat, joille on myönnetty henkilökohtainen käyttöoikeus rekisteriin. Käyttöoikeus voidaan myöntää vain niille, jotka tarvitsevat rekisteriin talletettuja tietoja monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitettujentehtävien hoitamiseksi ja palvelun tarjoamiseksi työttömälle. Tietojen päivittämisen lokitiedot kirjautuvat järjestelmään. Sen sijaan tietojen katselun lokitusta ei ole pidetty tarpeellisena, koska tietojen käsittelyn käyttöoikeudet on rajattu selkeästi.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan sosiaalihuollon ja työhallinnon asiakasta sekä tämän saamaa etuutta, palvelua, terveydentilaa yms. koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Rekisteristä voidaan luovuttaa salassa pidettäviä tietoja vain, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen säädetty tai asiakas on antanut suostumuksensa tietojen luovuttamiseen. Salassapitovelvollisuuden rikkominen on säädetty rikoslaissa (39/1889) rangaistavaksi teoksi.
Tietojen poistamiseen TYPPI-rekisteristä sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty tietojen poistamisesta URA-rekisteristä. Em. lain mukaan kaikki asiakasta koskevat tiedot poistetaan, kun asiakkuuden päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Asiakkuus työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa päättyy, kun työttömällä ei työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteisen arvioin mukaan ole enää monialaisen yhteispalvelun tarvetta. Em. tahojen tulee arvioida palvelujen yhteen sovittamisen tarvetta säännöllisesti. Arvio tehdään ainakin työllistymissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä yksittäisen palvelun päättyessä. Jos työttömän palvelutarpeisiin voidaan vastata julkisilla työvoimapalveluilla, vastuu työllistymisprosessista siirtyy työ- ja elinkeinotoimistolle ja monialaisen yhteispalvelun asiakkuus päättyy.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaalla on henkilötietolain (523/1999) nojalla oikeus tarkistaa, mitä häntä koskevia tietoja TYPPI-rekisteriin on talletettu. Asiakas voi pyytää oikaisemaan, poistamaan tai täydentämään rekisterissä olevia tietojaan. Näistä oikeuksista monialaisessa yhteispalvelussa mukana olevat viranomaiset informoivat asiakasta jo asiakkuuden alkuvaiheessa.
TYPPI-rekisteriin liittyvät tietosuojakysymykset on arvioitu säädettäessä laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Laki on ollut voimassa vuoden 2015 alusta lukien ja sen toimeenpanoa seurataan. Monialaiseen yhteispalveluun ja TYPPI-rekisteriin liittyvät kysymykset tullaan arvioimaan uudelleen maakuntauudistuksen yhteydessä, jolloin työ- ja elinkeinopalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää maa-kunnille.
Helsingissä 2.6.2016
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Hei Anna, kiitos tästä.
Toivon todella, että tämä tärkeä asia saadaan muutetuksi samanarvoiseksi kuin se muillakin on eikä pelkästään jää pitkäaikaistyöttömien jo muutenkin vaikean aseman lisäksi. On mahdollista että tietoja katsoo henkilö joka voi tehdä vääriäkin tulkintoja asiakkaan tietojen perusteella. Vaikka ymmärrän, että asioiden joustavan hoidon kannalta on ehkä tarkoituksenmukaista katsoa asiakkaan tietoja, mutta silti. Itse ainakin haluaisin ja mikseipä joku muukin, että itse on tietoinen kuka ja milloin omia tietojani tarvitsee ja miksi.
Hienoa, että olet ottanut asian esille ja haluat saada vastauksen. Pitkäaikaistyöttömien kohtelu on kaikin tavoin ihmisarvoa alentavaa.
Minä sain määräajattoman karenssin jotai muka voi purkaa. Syitä oli Spr ei pitänyt minua sopivana työharjoittelijana palkkatuella kiinnostuksen kohteideni ja tuki- ja liikuntaelin sairauksieni vuoksi. Työvoimatoimistolla oli tieto 2 välilevynpullistumasta. Sekä olkapäävaivastani. Sekä työrajoitteistani 35kg nosto, kanto, työntö ja veto rajoitus. Toinen syy oli se etten ilmoittanut turvakodin osoitetta, enkä kääntänyt posteja turvakotiin vaan hain postit 2-3krt viikossa. Lisänä työttömyystoinisto tiesi minun suunnittelevan muuttoa häiriköinnin takia.
Näistä on tehty lukematon määrä päätöksiä joiden perusteella päätetty, etten ole päämärättömään aikaan oikeutettu työmarkkinatukeen. Mikä oikeusvaltio tämä on?