Nimimerkki ”Töhin haluava” (AL 31.10.) pyysi jotakuta pirkanmaalaista kansanedustajaa kommentoimaan tilannettaan. Valitettavasti kirjoitus ei sisällä tarvittavia tietoja henkilökohtaisten neuvojen antamiseen. Kommentoin kirjoitusta siksi vain yleisellä tasolla.
”Töihin haluava” pitää kohtuuttomana sitä, että puolen kuun työskentelyn jälkeen hän ei saa asteittain leikkautuvaa soviteltua päivärahaa enää lainkaan. Ratkaisuksi hän ehdottaa, että aina kahteen tuhanteen euroon asti palkkatulojen päälle saisi työttömyysturvan lyhentämättömänä niiltä päiviltä, joina ei ole ollut töissä.
Lainsäädännön haasteena on, että parannus toisaalla on usein huononnus toisaalla. Suomessa on noin 110 000 kokoaikatyössä olevaa ihmistä, joiden kuukausipalkka jää alle kahden tuhannen euron. Vaikka kirjoittaja itse hyötyisi ehdottamastaan järjestelmästä, näiden pienipalkkaisten kokoaikatyöläisten kannalta se ei olisi lainkaan reilu. Heidän olisi vaikea käsittää, miksi saman summan kahdessa viikossa ansaitseva saisi monen sadan euron tulonsiirron.
Matemaattinen fakta on, että ansiotyön ja sosiaaliturvan rajalle syntyy taloudellisia kannustinloukkuja. Näistä voidaan päästä eroon vain kolmella tapaa: lopetetaan ansiotyö, lopetetaan sosiaaliturva tai siirrytään kaikille maksettavaan perustuloon, joka sitten leikkautuu tasaisesti kiristyvällä verotuksella pois ansioiden kasvaessa. Kaikki muut yritykset kannusinloukkujen purkamiseksi synnyttävät uusia toisaalle.
Kirjoittaja on huolissaan myös sosiaaliturvabyrokratiasta, jonka monimutkaisuus ja ennakoimattomuus saattaa jättää ihmisen kuukausiksi tyhjän päälle. Kyse onkin todella huolestuttavasti ilmiöstä. Pelkästään toimeentulotuessa jopa 25-50 prosenttia tukeen oikeutetuista ei sitä jaksa tai osaa hakea. Nämä ihmiset ovat tämän maan köyhimpiä.
Byrokratialoukut ovat myös keskeinen työmarkkinoiden kangistaja – ihmiset eivät yleensä välttele sirpaletöitä siksi, että niistä ei ole taloudellista hyötyä, vaan koska riski koetaan liian suureksi: päivän työkeikka voi viedä seuraavan kuun puurorahat.
Perustulo olisi ainakin osaratkaisu myös kohtuuttomaan perusturvabyrokratiaan.
Anna Kontula
kansanedustaja
työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen
(Kirjoitettu Aamulehdelle 8.11.2016.)
