Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2013 työvoimatutkimuksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 90 000 asiakasta, joiden työllistymistä vaikeutti vamma tai sairaus. Heistä 69 000 oli työttömiä työnhakijoita ja pitkäaikaistyöttömiksi laskettavia oli 26 000. Näiden osatyökykyisten ihmisten työllistymisessä on palkkatuella suuri merkitys.
Työllisyyspoliittinen avustus on rahoitusmuoto, jolla TE-toimisto voi hankkia hankemuodossa tuotettuja palveluja asiakkailleen. Avustusta voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle, kunnalle tai kuntayhtymälle. Hankkeiden lähtökohtana tulee olla työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen.
Kuitenkin valtion vuoden 2017 talousarviossa yhdistyksille ja säätiöille on asetettu 100 prosentin palkkatuen valtakunnalliseksi kiintiöksi 3 000 henkilötyövuotta. (VM, 2016) Tiukan rajauksen seurauksena nämä kolmannelle sektorille suunnatut kiintiöt täyttyivät esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla jo maaliskuussa ja Keski-Suomessa huhtikuussa.
Keski-Suomen TE-keskuksen selvityksen mukaan:
”Yhdistys- ja säätiötyönantajille tarkoitettua 100 prosenttista tukea 65 prosentin työaikaa vastaavaan palkkaosuuteen ei ole ollut mahdollista myöntää huhtikuun 2017 jälkeen. Tämä johtuu ko. tukimuodolle valtion budjettiin asetetusta 3 000 henkilötyövuoden kiintiöstä, joka siis asetettiin muille kuin elinkeinotoimintaa harjoittaville yhdistyksille, säätiöille ja rekisteröidyille uskonnollisille yhteisöille, joille myönnetään palkkatuki 100-prosenttisena enintään 65 prosentin työaikaa vastaavalta osin.” (Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto, 29.8.2017)
3 000 henkilötyövuoden rajaus on työllisyystilanteen huomioiden riittämätön ja saattaa pahimmillaan johtaa yhdistysten työllistämistoiminnan alasajoon. Linjaus voi myös johtaa siihen, että työllistämistoimintaa tehdään entistä useammin kuntouttavalla työ- toiminnalla, vaikka varsinaista kuntoutustarvetta ei olisi. Käytännössä kiintiö on ajanut järjestöt tilanteeseen, missä ne eivät voi jatkaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimintaa palkkatuella, vaikka hankkeet olisi työvoimapoliittisten avustusten piirissä.
Vuoden 2018 budjettiesityksessä ei tilanteeseen ole luvattu muutosta ja kolmannen sektorin palkkatuen kiintiöt säilyivät myös ensi vuoden budjetissa. (VM, 2017) Keski-Suomen TE-keskuksessa arvioidaan, että mikäli kiintiöihin ei tule muutosta, täyttyvät ne myös alkuvuodesta 2018.
”Mikäli vuoden 2018 budjettiin kirjataan 100/65-prosentiseen palkkatukeen vastaava ELY-alueille jaettava enimmäiskiintiö ja seurantatapa, tullee tilanne jossain vaiheessa ensi vuotta olemaan samanlainen kuin tänä vuonna.”
Näyttäisikin siltä, että hallituksen työllistämiseen tähtäävät toimenpiteet kaatuvat hallituksen itse asettamiin rajauksiin: vasen käsi myöntää työvoimapoliittisia avustuksia ja oikea rajaa niiden toimintaa kolmannen sektorin osalta kiintiöin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisiin työvoimapoliittisiin perusteisiin nojaa käytäntö, että 100-prosenttista palkkatukea voi hakea vain alkuvuodesta?
Helsingissä 12.9.2017
Anna Kontula /vas
Vastaus kirjalliseen kysymykseen
Kirjallinen kysymys palkkatuen kiintiöistä
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 354/2017 vp:
Millaisiin työvoimapoliittisiin perusteisiin nojaa käytäntö, että 100-prosenttista palkkatukea voi hakea vain alkuvuodesta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yhdistyksiin, säätiöihin ja rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin (myöhemmin välityö- markkinatoimijat) voidaan työllistää vähintään 24 kuukautta viimeisten 28 kuukauden aikana työttömänä olleita henkilöitä niin sanotulla täydellä palkkatuella, joka kattaa kaikki tuella palkattavasta aiheutuvat palkkauskustannukset 65 prosentin työaikaan asti. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 on linjattu, että täydellä palkkatuella voidaan työllistää vuonna 2017 enintään 3 000 henkilötyövuotta. Kiintiö ei koske Euroopan Sosiaalirahaston määrärahoilla toteutettavaa palkkatuettua työtä. Kun välityömarkkinatoimija palkkaa edellä mainittua lyhyemmän aikaa työttömänä olleita henkilöitä tai työtehtävät liittyvät elinkeinotoimintaan, ei täyttä palkkatukea voida myöntää, eikä palkkatuella palkattua henkilöä lueta kiintiöön.
Kiintiö on asetettu, koska täyden palkkatuen yksikkökustannukset ovat korkeammat kuin muussa palkkatuetussa työssä (pl. valtiolle työllistäminen). Palkkatuetun työn tavoite on parantaa työnhakijan osaamista ja edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta, joten työnantajan taloudellisen tuen tarve ei ole peruste myöntää palkkatukea. Täydellä palkkatuella työllistetyt ovat muihin yksityiselle sektorille palkkatuella työllistettyihin verrattuna keskimäärin useammin työttöminä kolme kuukautta palkkatukijakson päättymisen jälkeen. Työllisyysmäärärahoja on haluttu kohdentaa käyttöön, jossa työllistyminen avoimille työmarkkinoille on todennäköisempää. Tästä syystä hallituksen 19.9.2017 antamassa esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 edellä mainittuun kiintiöön ei esitetä muutoksia.
Vuoden 2016 ajan täydellä palkkatuella oli keskimäärin noin 3 800 henkilöä kuukauden lopussa. Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2016 toteuma oli noin 320 henkilöä ja Keski-Suomessa noin 290 henkilöä. Kyseisille alueille on varattu valtakunnallisesta kiintiöstä alkuvuodesta tehdyssä jaossa 245 (Pohjois-Pohjanmaa) ja 235 (Keski-Suomi) henkilötyövuotta. Kiintiön jakamisessa ELY-keskuksille otettiin huomioon täydellä palkkatuella palkattujen henkilöiden määrää vuonna 2016. Lisäksi otettiin huomioon TE-toimiston osaamisen kehittämisen ja tuetun työllistämisen palvelulinjojen yli kaksi vuotta työttömänä olleiden asiakkaiden määrä. Lähtökohtana oli, ettei minkään alueen kohdalla täydellä palkkatuella työllistettyjen määrä laskisi 10 prosenttiyksikköä enempää kuin koko maassa keskimäärin. Minkään alueen kiintiötä ei asetettu vuoden 2016 tasoa suuremmaksi.
Kuluvan vuoden palkkatukityöllistämisen seurannassa on käynyt ilmi, että eri alueilla kiintiötä on sidottu suhteellisesti eri tahdissa. Kiintiön maantieteellistä jakaumaa tarkistettiin syyskuussa ELY-keskusten esitysten pohjalta ja edellä mainituista alueista Pohjois-Pohjanmaalle jaettiin kiintiöön 7 henkilötyövuotta lisää. Lisäksi eräillä muilla alueilla tehtiin ELY-keskusten esitysten pohjalta muutoksia alkuperäiseen kiintiöön siten, että valtakunnallinen kiintiö ei ylity.
Mikäli täydelle palkkatuelle on kysyntää enemmän kuin alueella on kiintiötä käytettävissään, päätöksillä sitoudutaan kiintiön täyttävään määrään ennen vuoden loppua. Tilanne on samankaltainen kuin tilanne, jossa määrärahoja olisi käytettävissä vähemmän kuin päätöksiä voitaisiin tehdä. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole antanut ohjeistusta kiintiön tai määrärahojen käyttämisen tasoittamisesta pitkin vuotta. Jos TE-toimisto tekee alkuvuodesta myönteiset päätökset täyden palkkatuen myöntämisestä edellytykset täyttäviin hakemuksiin, on mahdollista, että päädytään kuvattuun tilanteeseen, jossa kiintiöön on sitouduttu jo alkuvuodesta.
Vaikka TE-toimisto olisi jo sitoutunut sille varattuun kiintiöön, kiintiö ei kuitenkaan estä palkkatuen myöntämistä välityömarkkinatoimijoille. Tässä tilanteessa välityömarkkinatoimijoille voidaan myöntää palkkatukea samoilla ehdoilla kuin muille työnantajille eli alhaisemmilla tukiprosenteilla. Tällöin työnantajan tulee hakea rahoitusta osaan palkkauskustannuksista muuta kautta. Esimerkiksi osa kunnista voi myöntää valtion maksaman palkkatuen lisäksi niin sanottua kuntalisää, jonka suuruus ja ehdot riippuvat kunnasta. Välityömarkkinatoimija voi myös käyttää muilla tavoin keräämiään varoja työllistämistoiminnan järjestämiseen. Työllisyyden edistämiseksi välityömarkkinatoimijan ei myöskään välttämättä tarvitse toimia itse työnantajana, vaan työllisyyttä voi edistää esimerkiksi avustamalla työttömiä löytämään palkkatukipaikkoja jonkin toisen työnantajan palveluksessa. Pitkäaikaistyöttömille voidaan tarjota myös muuta kuin palkkatuettua työtä. Osaamista ja työelämävalmiuksien ajantasaisuutta voidaan arvioida esimerkiksi työkokeilussa niin sanotun matalan kynnyksen työtehtävissä, joita voivat olla soveltuvat työkokeilumahdollisuudet yhdistyksissä ja säätiöissä mukaan lukien työpajatoiminta.
Helsingissä 27.9.2017
Työministeri Jari Lindström
