PERUSTELUT
Hallituksen esitys työttömien opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä ja joustavoittamisesta on kannatettava ja oikean suuntainen. Yhdyn valiokunnan mietintöön sen pääpiirteissä.
En kuitenkaan hyväksy säännöksen rajaamista vain yli 25-vuotiaisiin työttömiin. Rajaus asettaa täysi-ikäiset ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Näin tulisi tehdä vain, mikäli erityiskohtelun päämäärä on yhteiskunnallisesti toivottava ja sen saavuttamiseksi suunnatut keinot oikeasuhtaiset.
Työttömyysturvalaki sisältää ennalta lukuisia 25 vuoden ikärajaan sidottuja kohtia ja ne ovat toistuvasti läpäisseet perustuslakivaliokunnan tarkastelun. Tällöin niiden hyväksyttävyyttä on perusteltu erityisesti nuorisotyöttömyyden erityisongelmilla ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä. Nämä arviot ovat kuitenkin sisältäneet sellaisia oletuksia ihmisten käyttäytymisestä, jotka eivät arviointihetkellä perustuneet tutkimukseen ja jota myöhempi tutkimus ei tue. Päinvastoin, erityisen suuressa syrjäytymisriskissä olevien tulottomien kotitalouksien tilastoissa korostuvat alle 25-vuotiaat, todennäköisesti juuri työttömyysturvalainsäädäntöön liittyvien erityisehtojan vuoksi.
Alle 25-vuotiaita koskevan erityislainsäädännön taustaoletuksia ei siis ole koskaan tarkasteltu tutkimuksen valossa, vaikka sitä jo jonkin verran olisi saatavilla. Edellisen kerran tällaista säännöstä tarkastellessaan perustuslakivaliokunta kyllä tunnisti ongelman ja korosti, ”että tällaiselle ikään perustuvalle erityiskohtelulle tulee jatkossa olla osoitettavissa nimenomaan erityiskohtelun vaikutusten selvittämiseen perustuvat hyväksyttävät perusteet.” (PeVL 35/2012 vp) Tällaisia perusteluja ei nyt käsittelyssä oleva esitys edelleenkään sisällä.
Olen sitä mieltä, että tässä kohtaa perusoikeuksien turvaamisjärjestelmämme pettää. Asiallisesti syrjintäkiellon alaista lainsäädäntöä pääsee toistuvasti läpi prosessin, koska perustuslakivaliokunnassa ei ole sen havainnointiin riittävää yhteiskuntatieteellistä osaamista/resurssia. Laista kärsivät nuoret työttömät eivät puolestaan kykene muodostamaan sellaista poliittista painetta, joka kannustaisi järjestelmää korjaamaan puutetta.
Rajauksella on myös luokkaluonne, sillä se vaikuttaa eri tavoin toisen ja kolmannen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin – siinä missä 24-vuotias yliopisto-opiskelija tyypillisesti vasta aloittelee lopputyötään, on ammattikoulun käyneella takana jo useita työvuosia ja ehkä lisäkouluttautumisen tarvetta.
EHDOTUS
Edellä olevan perustella ehdotan,
että lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena eräillä muutoksilla (vastalauseen muutosehdotus)
Vastalauseen muutosehdotus:
10 a §
Lyhytkestoiset opinnot
Työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta ei sovelleta, mitä 10 §:n 1—3 momentissa säädetään, jos:
1) työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ennen opintojen alkamista;
2) opintojen muodostama kokonaisuus kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta; ja
3) opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
Helsingissä 22.11.2018,
Anna Kontula
Vastalause työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (59/2018 vp).
”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Työnhakijan opintoja pidettäisiin tietyin edellytyksin työttömyysturvan niin sanotussa aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena.”
Lue koko hallituksen esitys täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_59+2018.aspx
