Eduskunnalle
Toimeentulotukilain 13 §:n mukaan kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea mm. asumisen turvaamiseksi, taloudellisen tilanteen äkkinäisen heikentymisen lieventämiseksi sekä aktivoimisen tai omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi.
Kuntien käytännöt ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä ovat kirjavat. Osassa kunnista on käytössä erilliset ohjeet, kun taas toisissa harkinta jää yksittäisen sosiaalityöntekijän varaan. Vuonna 2018 etuutta saaneiden osuudet vaihtelevat kuntakohtaisesti 0,1 prosentista 3,8 prosenttiin.[1] Kuudessa suurimmassa kaupungissa ehkäisevän toimeentulotuen osuudet toimeentulotuen kokonaiskustannuksista vaihtelivat Oulun 0,3 prosentin ja Vantaan 1,8 prosentin välillä.[2]
Toimeentulotukilain ehkäisevää toimeentulotukea koskevia säännöksiä tarkennettiin jo vuoden 2001 alusta.[3] Tällöin haluttiin tehostaa ehkäisevää toimeentulotukea suunnitelmallisen sosiaalityön välineenä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja muuttaa säännökset kuntia velvoittaviksi. Lain tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet vain osittain ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä on edelleen suurta vaihtelua.
Ehkäisevä toimeentulotuki on keskeinen sosiaalityön väline, jonka tulisi olla tosiasiallisesti käytössä kaikkialla Suomessa. Sen avulla voidaan edistää vaikeissa olosuhteissa olevien lasten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymiskehitystä esimerkiksi tukemalla harrastusmenoja, opintoja ja liikkumista. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmallisen sosiaalityön ja etenkin lastensuojelun välineenä tulisikin edelleen vahvistaa laatimalla valtakunnalliset kriteerit sen myöntämiselle ja velvoittamalla kunnat budjetoimaan ehkäisevän toimeentulotuen menoihin määrätty prosenttiosuus toimeentulotuen kokonaismenoista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtakunnallisten kriteerien luomiseksi ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen sekä velvoittaakseen kunnat budjetoimaan riittävästi ehkäisevän toimeentulotuen menoihin.
Helsingissä 1.10.2020
Anna Kontula [vasemmistoliiton eduskuntaryhmä]
[1] Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet 2018. 2019. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden 25 – 64-vuotiaiden ja 18 – 24-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavan ikäisestä väestöstä. Sisältyy tutkimukseen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Viitattu 8.4.2020. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbxsNY1BAA=®ion=VVBbCgMxCLxRQMewLJ6jP_0JpbT3P0LVybaWgJqZ8ek6dImp65Cl8Gc6P8Kao-Iidnx-Efj8aQRuQwLX9MtkK8VkiuYrHHQhL_Bq2juI_fXTVlUzBOlCF4i3KkaiJe2y9FY4OMpRW9BSGhsFGem5UCr7eO-0c88FHsvaOWhJ72MscGRcX4rO2t_xcnmse93x9gE=&year=sy5ztDbW0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201911131146.
[2] Kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki vuonna 2018. Kuusikkotyöryhmä 3/2019.
[3] Laki toimeentulotuesta 1412/1997.
Aikoinaan vuosia sitten työkkärin virkailija ehdotti, että monen vuoden työttömyyden
jälkeen hakisin tukea työvaatteisiin, kun pääsin palkaktukityöhän vuodeksi, kyseessä
oli toimistotyö lastensuojelun yksikössä, jossa oiti käyttää omia vaatteita.
Nöyryytykseni oli melkomoinen, kun kävin henk.koht. tapaamisessa ja minulle kylmästi
sanottiin, että tuet on kohdistettu pääasiassa lapsiperheille, että ei tipu. Mietin sillä hetkellä,
että miksi olen maksanut työurani aikana veroja muidenkin puolesta, muiden lapsien, kun itse
en niitä tehnyt, mutta, kun itse tarvitsen apua, sitä en saanut. Sieltä pitäisi saada työttömän myös apua
esimerkiksi uuden tietokoneen hankintaan ja ylläpitoon työn hakemisen vuoksi, tätä asiaa ei Kelan
toimeentulotuki huomioi millään tavalla. Myös niihin työvaatteisiin tarvittaessa. Hakeminen pitäisi olla
yhtä jouhevaa, kuin Kelastakin, ei ikäviä tapaamisia, jossa yksittäinen virkailija vain kertoo, ettet ole oikeutettu
tukeen, kun sinulla ei ole lapsia. Missä tasa-arvo? Näin aikoinaan Hyvinkäällä.
Hei,
meidän systeemissä kaikki osallistuvat lapsista aiheutuviin kuluihin, koska aikanaan ne lapset maksavat yhteisvastuullisesti meidän eläkkeet ja hoidon – myös niiden, jotka eivät ole omia lapsia tehneet. Muissa maissa on sitten muita järjestelyä.
Sinällään ehkäisevää toomeentulotukea kyllä voidaan myöntää myös aikuiselle, joten jos kunnassasi tämmöinen rajoitus oli tehty, se ei perustunut lakiin.
Toki lapsiperheiden toimeentuloon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toivon mukaan yksittäisen henkilön osalta saataisiin esimerkkejä, milloin lisäturvaa voisi saada mm. Tietotekniset hankinnat. Toimiva puhelin, nettiyhteys jne. nykyään voisi rinnastaa infraksi kuten sähkö tai saunavuoro asumiskustannuksissa.
Olen tullut huomaamaan kerta toisensa jälkeen, että ennalta ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea ei ole saanut Kelasta, vaikka laissa mainitaan ne asiat joihin saisi sitä. En saanut lääkärintodistuksellakaan täydentävää toimeentulotukea muuttamiseen Kelan vaatimuksesta edullisempaan vuokra-asuntoon, vaan se siirtyi Helsingin kaupungin sosiaalitoimeen, jossa se ensin kertaalleen hylättiin ja kun toisen kerran laitoin asian sosiaalitoimen ratkaistavaksi, niin pitkin hampain maksoivat. Samaa pallottelua Kelan ja kunnan välillä olen kuullut tapahtuvat enemmänkin sillä seurauksella, että heikoimmassa asemassa olevat, jotka eivät osaa tai pysty kirjelmöimään asiassaan jäävät ilman laissa erikseen lueteltuja täydentävän ja harkinnanvaraisin toimeentulotuen etuuksia edes lääkärintodistuksella tai muuten selkeään ja todelliseen tarpeeseen. Nyt on menossa sama asia toistamiseen, koska pyysin hammasproteesia, koska sitä ilman en voi saada missään tapauksessa tötä. Helsingin kaupunki ilmoitti pikapäätöksellä, että tämä on Kelan asia.