Perustelut
Katson, että lakiehdotus ei esitetyssä muodossa ole perustuslain mukainen siltä osin, kuin kyse on koronapassin käytöstä alle 16-vuotiaiden kohdalla. Lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan sen 58 i §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.
Perusteluna korostan erityisesti seuraavia, pitkälti myös valiokunnan lausunnosta ilmeneviä seikkoja.
1. Lasten sisällyttämisestä koronapassivaatimuksen piiriin johtuvat perusoikeusrajoitukset eivät hallituksen esityksen perustelujen ja valiokunnan saaman selvityksen valossa ole vallitsevassa epidemiatilanteessa ja esityksen ehdotettuna voimassaoloaikana oikeasuhtaisia.
Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan 12–15-vuotiaat lapset hyvin harvoin sairastuvat vakavasti covid-19-viruksesta. Koronapassin soveltamisalaa koskeva ikäraja on myös esityksessä eri kuin maahantuloa ja testausta koskevissa 16 a–d §:ssä, joiden mukaiset velvoitteet koskevat vuonna 2005 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklassa turvataan lapsille oikeus ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Oikeasuhtaisuusarvioinnista huomionarvoista myös on, että lasten liikunta- ja muu harrastustoimintaa on pandemian aikana laajasti ja pitkäaikaisesti rajoitettu.
Koronapassia on esityksessä oikeutettu osaltaan sillä, että kaikilla on mahdollisuus hankkia rokotussuoja. Lasten kohdalla näin kuitenkaan ei välttämättä ole. Alaikäinen voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta, jos rokotuksen antava terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos nuori ei ole kykenevä tai halukas päättämään rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Käytännössä osa yli 12-vuotiaista lapsista ei ole voinut itse päättää rokotussuojansa tasosta.
2. Myös perustuslain 7 §:n turvaaman itsemääräämisoikeuden kannalta tähdellistä on, missä määrin lapsen on mahdollista hankkia ja käyttää koronapassia itsenäisesti ainakin silloin, kun se ei onnistu vanhempien myötävaikutuksella. Hallituksen esityksen mukaan koronapassin voisi saada joko Omakannasta sähköisen tunnistautumisen kautta tai terveyskeskuksesta todistamalla henkilöllisyytensä. Koska alle 16-vuotiailla lapsilla ei usein itsellään ole sähköisen tunnistautumisen välineitä, heidän Kela-korttinsa on huoltajan hallussa ja myös henkilöllisyystodistuksen tilaamiseen tarvitaan huoltajaa, mahdollisuus itsenäiseen koronapassin hankintaan voi olla olematon. Lisäksi terveyskeskus saattaa sijaita kauempana kuin missä lapsella on lupa itsenäisesti liikkua.
3. Perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuussäännöksen kannalta merkityksellistä on, että käytännössä koronapassin käyttöön saaminen on edellä mainituista syistä lasten osalta usein riippuvaista vanhempien myötävaikutuksesta ainakin niissä kunnissa, joissa koronapassia ei voi saada kouluterveydenhuollon kautta. Lasten kohdalla kynnys koronapassin hyödyntämiseen olisi siten tosiasiallisesti huomattavasti korkeampi kuin aikuisten osalta. Säädösehdotus tuottaa iän perusteella syrjivän rakenteen. Joidenkin lasten kohdalla mahdollisuutta koronapassin käyttöön ei olisi lainkaan. Ilman koronapassia jäävät tällöin todennäköisimmin rokotusvastaisten ja koronapassiin kriittisesti suhtautuvien vanhempien lapset sekä sellaiset lapset, joiden vanhemmilla ei ole halua, voimia tai valmiuksia koronapassin järjestämiseen.
Helsingissä 7.10.2021
Anna Kontula /vas
Eriävä mielipiteeni perustuslakivaliokunnan lausuntoon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta PeVL 35/2021 vp.
