16. 12 2021

Kirjallinen kysymys maksupalvelujen yhdenvertaisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) kielletään syrjintä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkiksi asuinpaikka, yhteiskunnallinen asema ja varallisuus mainitaan sekä perusoikeusuudistuksen (HE 309/1993 vp) että yhdenvertaisuuslain (HE 19/2014 vp) esitöissä perusteena, joka voidaan katsoa laissa tarkoitetuksi muuksi henkilöön liittyväksi syyksi.

Yhdenvertaisuuslaki koskee myös erilaisia maksupalveluja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on todennut kulutusluottojen myöntämistä koskevassa lausunnossaan, että kyse on palvelujen tarjoamisesta yleisölle, eikä siinä saa menetellä yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla (216/2017).

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on korostanut, että päätös maksupalveluista tulisi tehdä yksilöllisen arvion perusteella, mutta kriteerit tai niistä tehtävät johtopäätökset eivät saisi kuitenkaan johtaa syrjivään lopputulokseen. Esimerkiksi poste restante -palvelun uudistamistyön yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoikin, että poste restante -osoitteen muuttaminen maksulliseksi johtaisi asunnottomien ja turvakiellon omaavien välilliseen syrjintään ja olisi näin yhdenvertaisuuslain vastainen (89/2019).

Laajasti maksu- ja laskutuspalveluja sekä suoramaksupalveluita tarjoava Klarna varmentaa asiakkaan tiedot väestötietorekisterin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asunnoton tai osoitteen luovutuksesta turvallisuussyistä ns. turvakiellolla kieltänyt asiakas ei voi maksupalveluja käyttää, koska tietoja ei rekisteristä saa tai löydy. Käytäntö estää verkko-ostokset myös tilanteissa, joissa ei ole kysymys luotosta ja joissa henkilöllisyys todennetaan joka tapauksessa vahvalla tunnistautumisella.

Turvakielto tarkoittaa, että edes viranomaiset eivät saa väestöjärjestelmästä osoitetietoja, ellei heille ole erityistä virkatehtävää, joka edellyttää tietojen käsittelyä. Turvakiellon yhteydessä henkilöllä tuleekin olla yhteysosoite, kuten postilokero tai ystävän osoite, joka ei paljasta turvakiellon hakijan olinpaikkaa. Esimerkiksi Digi- ja väestövirasto tarjoaa palveluita, jotka mahdollistaisivat tietojen saannin turvallisesti turvakiellosta huolimatta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsookin, että jos yritys ei hyväksy yhteysosoitteen käyttöä, ei toiminta välttämättä täytä yhdenvertaisuuslain edellytyksiä ja on kehottanut toimijoita proaktiivisuuteen rajapintojen käytön kanssa (89/2019).

Klarna ei kehotuksista huolimatta ole ottanut yhteysosoitetta palveluidensa varmentamiseen. Yrityksen erilaisten maksupalvelujen varmennus perustuu siis edelleen väestörekisterin kautta tarkistettavaan kiinteään asuinpaikkaan. Tämä asettaa kansalaiset palvelujen suhteen eriarvoiseen asemaan, vaikka teknisesti ongelma olisi ratkaistavissa välittäjäpalveluita käyttämällä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta myös asunnottomat ja turvakiellossa elävät voisivat käyttää maksupalveluja yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa?

Helsingissä 16.12.2021
Anna Kontula [Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä]

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *