19. 12 2021

Perusoikeuksien rajoittamisesta

Olen viime päivinä saanut paljon postia, joissa rokottamattomat henkilöt vastustavat koronapassia perustuslain vastaisena. Koska en jaksa vastata kaikille erikseen, laadin tähän pienen yhteenvedon perustuslain tulkinnasta.

 

Perustuslakivaliokunnan päähomma

Suomessa autoritatiivisin perustuslakia tulkitseva elin on perustuslakivaliokunta. Kun se ottaa kannan johonkin kysymykseen, se on samalla voimassa oleva tulkintaohje lakiin. Yleensä perustuslakivaliokunnan päätehtävä on kertoa eduskunnalle,

  1. voidaanko jokin laki päättää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (eli se on perustuslain kanssa sopusoinnussa),
  2. edellyttääkö se vaikeutettua säätämisjärjestystä (jolloin lakiesitys on perustuslain vastainen, jolloin perustuslakia on muutettava) vai
  3. onko laki sillä tavoin Suomen kansainvälisten sitoumusten vastainen, että eduskunta ei voi päättää siitä lainkaan.

Tavallisimmin perustuslakivaliokunta toteaa esityksen kuuluvan ryhmään yksi. Jo esityksen kirjoitusvaiheessa tehdään huolellista perustuslakitarkastelua, ja siksin eduskuntaan asti viedyissä lakiesityksissä melko harvoin on perustuslainvastaisuutta. Jos perustuslakivaliokunta kuitenkin havaitsee esityksen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, kyse on tyypillisesti melko pienestä yksityiskohdasta, joka voidaan korjata valiokuntakäsittelyn aikana. Koronatoimissa tällaisia korjauksia on tehty useita.

Joskus käy niin, että lakiesityksen perusratkaisut ovat siinä määrin ristiriidassa perustuslain kanssa, että siitä ei saa viilattua millään tavallista lakia. Tällöin hallitus yleensä mieluummin vetää esityksensä pois kuin lähtee yrittämään perustuslain muuttamista (tai nk. poikkeuslakia) vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Näin kävi taannoin esimerkiksi esitykselle ulkonaliikkumiskiellosta.

 

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset

Hyvin usein perustuslakivaliokunta joutuu työssään pohtimaan myös perusoikeuksiin tehtäviä rajoituksia. Näin on ollut korona-aikana, mutta jo sitä ennen koko Suomen itsenäisyyden ajan – perusoikeuksien rajoittamisen ehdot ovat aina olleet keskeinen teema perustuslaillisuustarkastelussa.

Aniharva perusoikeus on sillä tavoin koskematon, että siihen ei saisi tehdä rajoituksia lainkaan. Toisaalta lainsääsäjä ei voi rajoittaa ihmisten perusoikeuksia miten vain – eiväthän ne silloin olisi perusoikeuksia! Siksi perusoikeuksien rajoittamiseen on oikeuskirjallisuudessa laadittu pelisäännöt, joita kutsutaan perusoikeuksien rajoitusedellytyksiksi. Niissä luetellaan ehdot, joiden täyttyessä jonkin perusoikeuden rajoittamista ei tule pitää perustuslain vastaisena.

Aika usein syy perusoikeuden rajoittamisesitykselle on se, että se on ristiriidassa jonkin toisen perusoikeuden kanssa.  Tällöin syntyy ns. kollisiotilanne. Koska perusoikeudet eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, kollisiotilanne on ratkaistava etsimällä vaihtoehto, joka toteuttaa kaikkia perusoikeuksia mahdollisimman täysipainoisesti.

Tyypillisesti kollisiotilanne edellyttää ainakin yhden perusoikeuden rajoitusta toisen suojaamiseksi. Esimerkiksi Uudenmaan koronasulun kohdalla pohdittiin vastakkain (muun muassa) ihmisten liikkumisvapautta ja muiden kuin uusmaalaisten oikeutta terveyteen tilanteessa, jossa korona levisi pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta Suomea nopeammin. Käytännössä rajoitusta voidaan kuitenkin pehmentää liittämällä siihen lieventäviä tai kompensoivia toimia. Esimerkiksi vuoden 2020 sulkujen aiheuttamaa haittaa elinkeinovapaudelle pehmennettiin parantamalla sosiaaliturvaa ja jakamalla yrityksille avustuksia.

 

Perustuslakivaliokunnan arvostelusta

Kun minulle tulee viestejä, joissa väitetään tämän tai tuon toimen olevan perustuslain vastainen, voin siis vain todeta, että perustuslakivaliokunta on arvioinut kutakuinkin kaikki laintasoiset koronatoimet, joita Suomessa on tehty. Ne ovat siis voimassaolevan tulkinnan mukaan sopusoinnussa perustuslain kanssa, eli lähtökohtaisesti perustuslain mukaisia.

Perustuslakivaliokunta ei tietenkään ole erehtymätön. Se on voinut unohtaa tai laiminlyödä jonkin keskeisen näkökulman. Jos valiokunnan kanta on ristiriidassa jonkin Suomea sitovan ihmisoikeusvelvoitteen kanssa, se on ilman muuta virheellinen – tätä toki tapahtuu harvoin ja yleensä kyse on siitä, että ihmisoikeustulkinta on muuttunut valiokunnan ottaman kannan jälkeen.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoja voi kritisoida ja on ihan tervettä, että yhteiskunnassa käydään niistä keskustelua. Itsekin olen jättänyt eriävän mielipiteen erääseen koronapassilainsäädännön kohtaan, josta olin valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä. Korona-aikana perustuslakivaliokunnan kantoja on varsin ansiokkaasti ja usein hyvin kriittisestikin analysoitu ammattivaltiotieteilijöiden toimesta esimerkiksi perustuslakiblogissa.

Perusteltuun kritiikkiin ei kuitenkaan riitä esimerkiksi huomio, että omaa perusoikeutta on rajoitettu, koska ei rokottamattomana pääse baariin. Tästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tulee järjellistä perustuslakitulkinnan arvostelua vasta pohdittaessa, miksi perustuslakivaliokunnan punninta syrjinnän vastaisen kiellon ja tehohoitopaikkojen ruuhkautumisen vuoksi vaarantuvan oikeuden elämään välillä on arvostelijan mielestä epätasapainossa eikä ratkaisu täytä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä.

 

Poliittisesta ja oikeudellisesta harkinnasta

Tulkinta perustuslaillisuudesta on ensisijaisesti oikeudellinen, ei poliittinen, ja siksi pätevä argumentaatio rakentuu eri tavoin. Tämä näkyy eduskunnassa esimerkiksi siten, että meitä perustuslakivaliokunnan jäseniä ei sido ryhmäkuri (silloin, kun teemme perustuslaillisuusarviointia). Toivottavaa on, että edustajat eivät anna myöskään kansalaispainostuksen vaikuttaa kantoihinsa ainakaan sillä tavoin, että asettaisivat menestyksen vaaleissa oikeudellisen harkinnan edelle.

Tämä ero on tärkeä ymmärtää: niiltä osin kuin kyse on poliittisesta päätöksenteosta, me edustajat osallistumme puolueemme linjauksiin ja useimmiten puolustamme puolueemme linjaa. Hyvä edustaja myös kuuntelee poliittisessa työssään kansalaispalautetta ja ottaa sen soveltuvin osin huomioon. Parlamentarismi on luonteeltaan ”kansan valtaa”, joten poliitikkojen velvollisuus on kuunnella kansaa – samalla muistaen, että kovaäänisin ei välttämättä edusta kansan intressejä tai toiveita parhaiten.

Koska harkintaa on kahdenlaista, sama edustaja voi äänestää jostakin esityksestä perustuslakivaliokunnassa puolesta ja täysistunnossa vastaan – valiokunnassa hän on tehnyt asiasta oikeudellista arviota, salissa taas poliittista.

 

Lopuksi

Mitä tulee johonkin sellaiseen toimeen, joka on vasta selvittelyssä tai yleisessä julkisessa keskustelussa, sen perustuslaillisuudesta ei voi sanoa oikein mitään. Jotta perusoikeusarvioinnin voi tehdä, pitää ensin olle edessä yksityiskohtainen esitys. Sitten arvioidaan, täyttyvätkö perusoikeuksien rajoitusedellytykset vaiko eivät. Tämä pätee esimerkiksi ”rokotuspakkoon”, jota käsitykseni mukaan ei Suomessa tällä hetkellä ole valmistelussa, mutta joista käydään jonkin verran julkista keskustelua ja josta sen seurauksena saan paljon kansalaispalautetta.

50 thoughts on “Perusoikeuksien rajoittamisesta

  1. Asiasta jonkin verran tietävänä sanoisin, että hyvin ymmärrettävästi avattu tematiikkaa.

    1. Miten kommentoit seuraavaa:
      ”Koronapassisi vanhenee mikäli et uusi rokotustasi puolen vuoden välein. Uusit rokotuksen, koska haluat säilyttää vapautesi.”
      ja tähän liittyen kysymys: Onko tämä perustuslain hengen mukaista?

      1. Tuossahan Anna avasi asian hyvin selvästi. Eli siitä vaan rakentamaan kestävä perustelu sille miksi ratkaisu ei mielestäsi täytä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä.

        ”Perusteltuun kritiikkiin ei kuitenkaan riitä esimerkiksi huomio, että omaa perusoikeutta on rajoitettu, koska ei rokottamattomana pääse baariin. Tästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tulee järjellistä perustuslakitulkinnan arvostelua vasta pohdittaessa, miksi perustuslakivaliokunnan punninta syrjinnän vastaisen kiellon ja tehohoitopaikkojen ruuhkautumisen vuoksi vaarantuvan oikeuden elämään välillä on arvostelijan mielestä epätasapainossa eikä ratkaisu täytä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä”

  2. Ai että ”meitä perustuslakivaliokunnan jäseniä ei sido ryhmäkuri (silloin, kun teemme perustuslaillisuusarviointia).” Tarkoittaako tämä lausuma sitä, että muissa asioissa teitä sitovat – vastoin perustuslain 29 §:n yksikäsitteistä muotoilua – muut määräykset, kuten ryhmäkuri? No, tulihan tuokin harvinaisen selväksi: perustuslakivaliokunnan jäsenen mielestä ryhmäkuri menee (poikkeustapausta lukuunottamatta) perustuslain yli! Paljonpa moisella lailla on virkaa, jos se voidaan sivuuttaa puoluepolitrukkien päätöksellä milloin vain. Yllä lainattu lausuma vaikuttaa kovin paljon nk freudilaiselta lapsukselta – mutta nehän ne ovatkin paljastavimpia.

    1. Ryhmäkuri ei tietenkään sido oikeudellisesti, mutta eduskunnan sisäisissä pelisäännöissä sillä on tärkeä sija – tätä tematiikkaa olen avannut kirjassani ”Eduskunta”, jonka saat maksutta luettua kotisivujeni ”julkaisut”-osiosta.

      Ryhmäkuri ei ole mikään salaisuus, jonka tässä nyt paljastan, vaan varsin vakiintunut läntisten parlamenttien käytäntö, josta on paljon tutkimuskirjallisuuttakin. Jokainen edustaja tietysti itse päättää, miten ryhmäkuriin suhtautuu.

      Se, että ryhmäkuri ei koske perustuslaillisuustarkastelua, näkyy mm. niin, että vaikka olen jättänyt tälläkin kaudella useita eriäviä kantoja, en ole saanut omasta ryhmästäni moitteita eikä se ole heikentänyt oman puolueeni neuvotteluasemaa hallituksessa – näin usein käy, kun hallituspuolueiden edustajat ”sooloilevat” jossain poliittisen harkinnan piiriin kuuluvassa äänestyksessä.

      1. Väistelet. Meneekö ’vakiintunut käytäntö’ tosiaan perustuslain yksikäsitteisen selvän pykälän ohi – ja mitä keleen merkitystä tuollaisella jalkoihin jäävällä lailla sitten viime kädessä on? Tylysti: ryhmäkurilla puoluetoimistot ovat ottaneet itselleen erittäin merkittävän osan eduskunnalle, ja vain sille kuuluvaa valtaa. Sinä Anna Kontula olet omalla toiminnallasi pönkittämässä tätä ei-parlamentaarista ja mandaatitonta vallankäyttöä.

        1. Olavi hyvä, juurihan Anna ylempänä kertoi kirjoittaneensa tästä hankalasta käytännöstä kirjan! Tämä on nimenomaan asian tuomista julkiseen keskusteluun arvioitavaksi ja toiminnan näkyväksi tekemistä, ei toiminnan pönkittämistä. Luepas Annan vastaukset uudelleen.

        2. Perustuslain mukaista on että ihmisillä on oikeus olla olematta läheisissä tekemisissä rokottamattoman taudinlevittäjän kanssa.

          En ymmärrä ollenkaan rokotusvastaisuutta. Rokotteilla on saatu loppumaan maailmasta monet taudit. Osa tappavia, osa muuten vain ikäviä.

          1. Rokottomaton ei ole yhtään sen tautisempi kuin sinä rokotettuna olet.

          2. Rokotevastaisuutta en ymmärrä minäkään, mutta koronarokotevastaisuudelle on olemassa perusteita, joita ei kuunnella. Esimerkiksi mainitsemasi tautien loppuminen maailmasta, koronarokote ei estä tartuttavuutta tai tartuntoja. Lisäksi koronarokote on varsin uutta geeniteknologiaa, josta kokemuksia entuudestaan ei ole. Täysin rokottamaton tuskin muutenkaan lähtee enää kelkkaan mukaan, kun rokotteita pitää ottaa jatkuvasti lisää, eikä niitä voi kaikkia kerralla ottaa, eli vapautta ei voi ostaa yhdellä rokotteella.

  3. Mielestäni tämä ei vastannut kysymykseen siitä onko koronapassi, eli kansalaisen kulkulupa perustuslain vastainen. Kyseessä ei ole mikään baaripassi, vaikka sellaiseksi se usein typistetään.

    1. Kyllä vastaa, niin hyvin kuin kysymykseen ylipäätään pystyy vastaamaan: nyt voimassa oleva koronapassilainsäädäntö ei ole perustuslain vastaista.

      1. Kiitos vastauksesta Anna.

        Tämä pitäisi viedä käräjäoikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen tuomioistuimen ratkaistavaksi, koska mielestä tämä ei ole lainkaan selvä asia. Koronapassi rikkoo useampaa perustuslaissa määriteltyä perusoikeutta:
        – 4.2.1 Yhdenvertaisuus (6 §) -> Yleinen yhdenvertaisuuslauseke
        – 4.2.4 Liikkumisvapaus (9 §) -> Oikeus lähteä maasta -> Suomen kansalaisen oikeus saapua maahan ja olla täällä
        – 4.2.2 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §) -> Henkilökohtainen koskemattomuus
        Lisäksi tarkastelisin kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä sote-alalla oikeutta työhön. Ravintola-alalla elinkeinovapautta.

        Testillä saa vain lyhyeksi aikaa perusoikeuksia takaisin, mutta niiden rajoittaminen on laitonta rauhan aikana, kun ei olla virallisesti poikkeusoloissa.

        Koronaa ei ylipäätään pitäisi luokitella yleisvaaralliseksi taudiksi, kun kuolleisuus on tilastokeskuksen mukaan niin vähäistä.

        1. Käräjäoikeudet eivät tutki lainsäädännön perustuslainmukaisuutta, sen tekee perustuslakivaliokunta.

          1. Kyllä ja ei. Tuomioistuimen on kuitenkin perustuslain 106 § mukaan, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, annettava etusija perustuslain säännökselle. Muutamia kertoja tätä on tapahtunut, niitä on koottu raportiin Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 5/2021 (karsea linkki, en pistä tähän). Esim. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2012/20120011

  4. ” kollisiotilanne on ratkaistava etsimällä vaihtoehto, joka toteuttaa kaikkia perusoikeuksia mahdollisimman täysipainoisesti.”

    Niin. Tämä tilanne, jossa kaikkia perusoikeuksia toteutetaan mahdollisimman täysipainoisesti saavutetaan sillä, että koronapassi poistetaan perusoikeuksia rajoittavana.
    Siksi se on poistettava viivyttelemättä käytöstä. Se nimenomaan rajoittaa perusoikeuksia.

    Kansa ei sellaista ole pyytänyt, eikä sitä halua. Kansan palvelijat siellä pylvästalossa säätävät nyt sellaisia virityksiä, joille ei ole kansan mandaattia. Ettekö te kuule tätä sinne norsunluutorniinne?
    Toimitte kansan edun ja tahdon vastaisesti, säätämällä tätä sontaa keskenänne sopimalla.

    1. Hei Sakari. En tiedä, mitä ”kansaa” sinä tarkoitat, mutta selvä enemmistö suomalaisista kannattaa nykyistä koronapassilainsäädäntöä:

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/enemmisto-kannattaa-laajempaa-koronapassia-ja-lasten-rokotuksia-mtv-uutisten-kyselyssa-suurin-osa-vastaajista-pitaa-rajoitusten-purkutahtia-liian-ripeana/8298112#gs.ju0svf

      Jos ei satu olemaan yksinvaltiuden aikainen kunigas, ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, että ”kansa” on yhtä kuin minä.

      1. Kansa ei myöskään pidä valehtelusta.
        Esim. Toissapäivänä Kainuun sanomissa oli äänestys koronapassista ja sen laajentamisesta.
        83% sanoi EI ja 17% kannatti. Että sellainen kannatus.

        Asiasta kyseltiin myös aiemmin mm. Maaseudun Tulevaisuudessa ja kyseisen gallupin vastauslukemat olivat aivan yhtä murskaavia. Passia ei haluta.

        En tiedä minkä agentuurin kautta ja perusteella Anna näet, että kansa on passin kannalla, kun kaikki julkiset äänestykset osoittavat kansan olevan passityranniaa vastaan. Järjestäkääpä asiasta kansanäänestys niin homma on puikoissa, eikä yksinvaltiaiden käsissä.

        1. Vähän väittäisin, ettei maaseudun tulevaisuuden galluppiin vastaa kovin suuri ryhmä kaupunkilaisia, joihin korona vaikuttaa eniten, ja joita on kuitenkin eniten. Älä sano ”kansa”, koska et puhu puolestani.

      2. Äkkivilkaisulla 100% kantaa ottaneista vastustaa passia.
        Siinä sulle todellisuutta.

      3. En ole vielä tavannut henkilöä, joka myöntäisi kannattavansa koronapassia, vaikka rokotukset olisi otettu. Kaikki ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että nämä EU:n digitaaliset kulkuluvat koskettavat meitä kaikkia ja ehdollistavat perusoikeuksia
        sekä yksilönvapauksia. Kehityssuuntana suoraan sanottuna järkyttävä, erityisesti laajeneminen, jossa vesitetään alkuperäiset perustelut passin laillisuudelle.

          1. Kaikki kontrolloimattomat gallupit näyttävät toisin. Turussa oli nyt lauantaina satojen ihmisten mielenosoitus koronapassia vastaan, eikä tuokaan media uutisoinut asiasta millään tavalla, kuten ei YLE, HS tms.

      4. Eikö se, kuinka suuri osuus suomalaisista kannattaa koronapassia, ole merkityksetöntä?

        Ja mitä merkitystä sillä on, että nimenomaan rokottamattomat ovat olleet sinuun yhteydessä koronapassin syrjivyydestä? Yritätkö luoda kuvaa, että vain rokottamattomat vastustavat sitä, että osa ihmisistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle, mikäli eivät ala kantaa tunnisteita mukanaan?

        On muuten sääli, että suojaudut perustuslakivaliokunnan taakse. Kun sinuun otetaan yhteyttä siitä, että koronapassi ei yhteydenottajan mukaan ole perustuslain mukainen, ei hän kysy sinulta peruslakivaliokunnan pohdinnan tulosta – se on irrelevantti asian kannalta. Sen sijaan siinä tuodaan esille se, että koronapassi poistaa osalta kansalaisista mielivaltaisesti oikeuden täysivaltaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen, kerta peruslakivaliokunta ei ole asiaa huomannut. Se, että tähän vastataan lyömällä lakikirjalla päähän ei auta asiaa ollenkaan.

    2. Kaikki ihmisoikeudet ovat synnynäisiä ja fundamentaaleja. Perustuslakivaliokunta on poliittinen taho ja siten ei voi antaa puolueettomia lauselmia. Kaikki lait, jotka eivät ole harmoniassa Kaksoiskäskyn, Kymmenen Käskyn, Perustuslain ja muiden kansainvälisten ihmisoikeus julistusten kanssa, ovat mitättömiä alun alkujaan.

  5. Kansa ei myöskään pidä valehtelusta.
    Esim. Toissapäivänä Kainuun sanomissa oli äänestys koronapassista ja sen laajentamisesta.
    83% sanoi EI ja 17% kannatti.

    Asiasta kyseltiin myös aiemmin mm. Maaseudun Tulevaisuudessa ja gallupin vastauslukemat olivat yhtä murskaavia.

    En tiedä minkä perusteella Anna näet, että kansa on passin kannalla, kun kaikki julkiset äänestykset osoittavat kansan olevan passityranniaa vastaan. Järjestäkääpä asiasta kansanäänestys niin homma on puikoissa, eikä yksinvaltiaiden käsissä.

  6. Virus ei katso sitä onko sinulla passi vai ei. Virukset elää ihan omaa elämäänsä. Passissa on kyse kontrollissa ei viruksesta. Itse sairastin k- viruksen kk sitten. Voisin sanoa että flunssa helppo, k-virus keskivaikea, influenssa vaikea. Sitten pitäisi olla muihinkin tauteihin passi. Näytät siis terveyspassia että pääsen baariin juomaan terveellistä alkoholia. Kuinka idiootteja ihmiset ovat. Juuri tuli Tilastokeskuksen luvut jossa 2019-2020 kuollut suomessa ENEMMÄN itsemurhiin ihmisiä kuin k- virukseen. Hyvin lock downit toimi. Edelleen suurin kuolinsyy on sydän-ja verisuonitaudit sekä syöpä johon voi ITSE vaikuttaa SINUN elintavoilla. Liikalihavuus on suomalaisten sairaus sekä kuoleman pelko jolla voi hallita ihmisiä loputtomiin oli mikä vuosikymmen tahansa. Ennen oli niin jos et usko Jeesukseen joudut helvettiin kun se ei enää toimi pelotellaan jos et ota rokotetta kuolet ja joudut teholle. Aina joku aivopesu agenda menossa kuoleman pelolla höystettynä ja aina ihmiset jaksavat uskoa.

  7. Mitä helvettiä sä valehtelet.
    Tiiät itekki että tässä ei oo lakien kaa mitää tekemistä vaa pohjoiskorean meininki tulossa.
    Ja kansa joka äänestää ei oo äänestäny noita saatanan tonttuja sinne vaa on vaalivilppiä että saadaa pyöreä pöydän ritarit sinne eli vapaamuurarirunkkarit.
    Mä kiroan sut ja kaikki ketkä yritätte kansaa kytätä, alistaa tai orjuuttaa. Kiroan jokaisen joka saa rahaa ja puhuu paskaa sitä vastaa kansalle. Hyi saatana.
    Varokaa vaa

  8. Kaikki usko mennyt valtioon ja poliitikkoihin. Pelkkää valehtelua mediassa. Ei maailmalla ole mitään tappavaa pandemiaa. Tässä on ihan muut syyt takana. Tämä ns pandemia ei lopu ennen kuin käytössä on digitaalinen valuutta, käteinen poistettu ja kansalaisten pisteytys käytössä. Ensimmäinen askel tähän on pakottaa tuo kpassi kaikille. Perustuslailla ei ole nykyään mitään merkitystä vaan kansalaisille saa tehdä mitä vaan. Paska maailma ja paskat poliitikot.

    1. Pienin askelin on menty pahempaan suuntaan. Aina hetkeksi vähän helpotetaan ja sitten tulee entistä tiukemmat rajoitukset, kun tätä toistetaan riittävästi, niin Kiinan valvontayhteiskunta on pian Suomessa. EU:n kulkuluvat, eli koronapassi jo saatiin. Seuraavaksi tulee maksuluvat, eli digilompakko digieuroilla, jossa vain tottelevaisille annetaan lupa maksaa. EU:n sivuilta löytyy myös digitaalinen identiteetti, eli eurooppalainen identiteetti, mihin suomalaisuutta yritetään hävittää?

    2. Tottakai joskus voi olla tilanne, että ihmisten perusoikeuksia pitää voida rajoittaa ja rajoituksista pitää luopua heti kun ne eivät ole tarpeellisia. Tilanteita kuten sota ja oikea pandemia. 2020 ei kokonaiskuolleisuus noussut ja pandemiaa ei ollut missään muualla kuin mediassa. Sama jatkuu 2021. Onko media nyt todellisuuden yläpuolella? Ja koronapassin logiikka ei toimi vaikka olisi toimivat rokotteet, puhumattakaan kun sellaisia ei ole. Koronapassin ainut tehtävä on loukata rokottamattomien ihmisten perusoikeuksia rangaistuksen omaisesti. Täällä ei pääse passittomat lasten kanssa uimaan verovaroin pidettyyn uimahalliin. Ei musiikkia harrastavan lapsensa konsertteihin jne., jne. Lista alkaa näyttämään loputtomalta ja alati kasvavalta. Vähän muuta on tässä kyse kuin tarpeesta päästä baariin. Hävetkää päättäjät fasistisia päiväunianne. Olette rikkoneet ihmisten ja varsinkin lasten ja nuorten luottamuksen järjestelmään lopullisesti. Jos se perustuslain lukeminen on oikeasti niin vaikeaa niin olette väärässä ammatissa.

  9. Paljonko teille oikein maksetaan, että te kaikki niljakkaat olette unohtaneet perusihmisoikeudet?

    Se kollaasisössötys nyt oli hölmöintä vähään aikaan, koska nämä passipakkotoimet rikkovat selvästi useampia perusoikeuksia kuin oikeus terveyteen. Tuon oikeuden terveyteenkin voi kyseenalaistaa, koska korona on yli 99 prosentin todennäköisyydellä perusterveelle lieväoireinen (ilman erittäin tehokkaita ja turvallisia rokotteitakin), eikä täten vaadi sairaalahoitoa. Jotain selkeitä määritteitä tuo koko kiemurtelu siis vaatisi.

    Entä miten arvon kansanedustaja kommentoi sitä että EU:lla on ”tiekartta” unioinin yhtenäiseen ”rokote”passiin, jonka suunnittelu on alkanut ennen koko nykyistä epidemiaa ja sen käyttöönottovuodeksi on merkitty suunnitelmassa vuosi 2022. Sangen jännittävä sattuma! Tieto tästä löytyy liittovaltion omilta sivuilta.

    Te taidatte pahasti aliarvioida ihmisiä arvon kansanedustaja.

  10. Anna eikö se ole paha kollisiotilanne (miellyin kovasti tähän uuteen sanaan), että sinä olet poistamassa kansalaisilta perusoikeudet, jotka Suomen perustuslaki takaa kaikille?

    Nyt järki käteen ja vauhdikkaasti. Mikään passi ei tee yhteistyötä passienne kanssa. Passit, eivätkä lockdownit rajoita tartuntoja. Kovidrokotteet ovat niin huonoja, ettei kaksi tai mikään määrä niitä näytä riittävän. Välillä ihmettelee, että miksei tässä maassa enään osata käyttää tervettä järkeä. Nämä pakkokeinot ovat paljon vaarallisempia kuin itse tauti.

    Miltä Anna sinusta tuntuu seistä väärällä puolella historiaa – ja vieläpä hyvin tukevasti? Haluan vastauksen. Sinulle on annettu mandaatti kansalaisten puolesta päättää yhteisistä asioista ja nyt et kyllä toimi meidän hyväksi, etkä tulevien sukupolvien hyväksi. Kenen hyväksi toimit? Kenen etuja ajat? Ketä sinä palvelet?

  11. Miksi hallitus ei ota käyttöön Tartuntatautilain 47§, eli pakkorokotuksia, vaan viilailee 48§, niin että hoitajat joutuvat ottamaan rokotteet vapaaehtoisella pakolla?
    Yrittääkö valtio näin pestä kätensä mahdollisten rokotehaittojen ilmetessä vai miksi toimitaan noin kierosti?

    Kesällä 2021 Kanta-Hämeen keskussairaalassa sairastui koronaan 57 potilasta, joista kuoli 17 potilasta. Potilaat jakautuivat näin:
    -41 potilaalla yksi rokoteannos, joista 11 kuoli.
    -2 potilaalla kaksi rokoteannosta, joista 1 kuoli.
    -14 potilasta oli rokottamatta, joista 5 kuoli.
    Lisäksi 42 työntekijää sairastui, joista lähes kaikki olivat rokotettuja.
    Linkki YLE:n juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-11963971

    Nyt lopuksi kysymys. Miten koronapassi ja hoitajien pakkorokotukset olisivat voineet estää tuon tragedian?

    1. Tässä kannattaa perehtyä minkä ikäisiä ja kuinka monisairaita nämä rokottamattomat ovat olleet. Yleensä rokottamaton menehtynyt on ollut jo niin sairas ettei häntä ole voitu rokottaa. Tällä ei voi mitenkään perustella nuorten ihmisten rokottamista. Rokote ei estä tartuntoja tai tartuttavuutta, eli hoitajien rokottaminen ei tee potilaista kuolemattomia, eikä edes estä koronan tarttumista potilaaseen. Rokotettu saattaa sitä paitsi sairastaa tarttuvaa koronaa lievänä ja viedä huomaamattaan taudin jollekin sairaalassa olevalle, kun rokotettuja ei testata.

    2. ”Miksi hallitus ei ota käyttöön Tartuntatautilain 47§, eli pakkorokotuksia”.

      Hei miten ihmeessä voidaan edes harkita pakkorokottamista näillä mRNA-rokotteilla, jotka ovat kokeellisia ja niillä on väliaikaiset myyntiluvat tällä hetkellä.

      Niillä ei ole suoritettu edes ELÄINKOKEITA. Aika jännä juttu että, nyt injisoidaan lapsiin jo näitä kokeellisia ”rokotteita”.

      1. mRNA rokotteiden kehitys on alkanut jo vuonna 1989, Eläinkokeet 1993 ja ihmiskokeet 2001.
        BioNTech (2008) ja Moderna (2010) on molemmat perustettu nimenomaan kehittämään mRNA rokotteita.

        Että niin ’kokeellisia’ on nämä rokotteet. Tuonkin tiedon löytää viiden minuutin googlaamisella. Tosin jos ei faktat sovi agendaan niin ne tahtoo jäädä tarkistamatta ja jatketaan vaan öyhöttämistä täydellisen tietämättömyyden antamalla paatoksella.

  12. Hyvä kirjoitus, tämä avasi paljon prosessia. Ikävä nähdä että kommentit ovat täynnä trolleja ja rokotevastaista hörhöä. Kiitos hyvästä työstä!

  13. Kun perustuslakivaliokunta teki linjauksen siitä, että terveydenhoitoalan rokotepakosta, niin oliko linjaushetkellä Omikron jo vallitseva variatti? Jos ei, niin olisiko rokotepakko nyt perustuslain vastainen, koska 1) rokotteista ei suojaa omikronia vastaan 2) jokainen hoitaja ja potilas tulee saamaan Omikronin, aitä on mahdoton estää 3) Omikron on geneettisenä vaihtokauppana tullut lievemmäksi, eikä oikeutta elämään enää uhata samalla tavalla kuin esim delta tai alpha varianttien kohdalla.

    1. Hei Joel, valmistelussa on huomioitu omikron. Tietosi siitä ovat virheellisiä:
      1. Tämänhetkisen tiedon valossa kaksi rokotetta antaa myös omikronissa hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan ja pienentää jonkin verran todennäköisyyttä tartuntojen levittämiseen. Kolme rokotusta pienentää tartuntojen levittämisen riskiä jo merkittävästi.
      2. Spekulaatiota.
      3. Omikronin vaarallisuudesta ei vielä ole varmuutta (ainakaan vielä eilen ei ollut, kun viimeksi tarkistin). Sen epäillään olevan lievempi edeltäjiään, mutta vielä ei tiedetä, kuinka paljon.

  14. Hyvin avattu ymmärsin tämän, vaikka en ole lakimies.
    Hyvää Joulua ja jatka samaan tapaan.

  15. Miten käy perusoikeusrajoitusten oikeutuksen kanssa, kun koronapassin taustalla oleva ydinväittämä siitä, että passin turvin voi järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia terveysturvallisesti, ei pidä paikkaansa? Vaikka jotain hyötyä olisikin, se tulee ulosmitatuksi sillä, että tilaisuuksissa ollaan kuin ellun kanat pellolla. Rokottamattomat laitetaan kärsimään siitä, että passilliset levittävät tautia bileissään.

    Koronapassisääntelyssä on unohdettu suhteellisuusperiaate: rajoittaminen ei ole missään järkevässä suhteessa hyötyihin nähden. Nythän koronapassia ollaan ulottamassa myös toimintaan, jossa se ei edes ole tarpeen terveysturvallisuuden kannalta. Rajoitetaan vain ihan pelkästä rajoittamisen ilosta.

    Onko edes väite rokottamattomien ”suojelusta” pätevä? Noin yleisesti, rokottamattomat on parhaassa suojassa ollessaan pienenä vähemmistönä rokotettujen seurassa. Silloin laumasuoja estää epidemian ja suojaa näin myös rokottamattomia tartunnalta. Sen sijaan karsinoimalla rokottamattomia omiksi ryhmikseen muodostuu otollisia ympäristöjä epidemian lehahduksille.

    1. Hei Mark, ehdotan, että perehdyt passin oletuksiin ja taustaväitteisiin lain esitöistä – hallituksen esityksistä ja valiokuntien aineistoista. Koska ne ovat julkisia asiakirjoja, en viitsi lähteä niitä sinulle referoimaan.

      Lyhyesti vain: koronapassi, kuten kutakuinkin kaikki koronatoimet, perustuu todennäköisyyksiin, ei absoluuttisiin oletuksiin. Emme käytä ruokakaupassa maskia, koska se suojaa absoluuttisesti koronaa leviämästä, vaan koska se pienentää leviämisen todennäköisyyttä sellaiselle tasolle, että kontaktin hyödyt päihittävät riskin.

      Tämä todennäköisyyden logiikka on saamani kansalaispalautteen perusteella monelle jäänyt aukeamatta.

      1. Todennäköisyyksien logiikka on varmaan jäänyt aukeamatta, koska se ei ilmene hallituksen esityksistä. Sen sijaan puhetta tilaisuuksien terveysturvallisesta järjestämisestä kyllä on.

        Todennäköisyydet on siitä mukavia otuksia, että ne on matemaattisesti hyvin määriteltyjä ja niitä voi työstää matemaattisin työkaluin. Käsienheiluttelun sijasta asioita voi laskea. Eipä ole sattunut silmiini tällaisia laskelmia missään aineistoissa. Esimerkiksi keskustelu rokotteiden tehokkuudesta leijuu tyhjän päällä, jos sitä ei ilmaista numeroarvoina.

        Koronapassi on kansalaisia kovakouraisesti luokitteleva, syrjivä instrumentti, joten hyötyjen pitää olla erittäin suuria ja konkreettisia, jotta sitä voisi pitää oikeutettuna. Lähtökohtana voisi pitää vaikka sitä, että jos passi ei vähennä tartuntoja tilaisuudessa yli 97%:lla (n. 1/30) verrattuna passittomaan tilaisuuteen, niin passin vaatiminen ei ole ko. tilaisuudessa oikeutettua. Mikään marginaalinen hyöty ei voi oikeuttaa syrjintää.

        Passi on nyt ollut käytössä pari kuukautta, joten mitattua dataa passin tehokkudesta epidemian hillinnässä pitäisi olla. Onko passille asetettu tehokkuuskriteerejä ja onko se täyttänyt ne?

        Sekin on huomattava, että syrjintä kohdistuu myös rokotettuihin, jos koronapassi ei ole jostain syystä käytettävissä. Tämä voi esim. estää iltaruokailun työmatkalla toisella puolen maata.

        1. Vielä toimien tehokkuudesta. Tästähän saatiin juuri hallinto-oikeuden kannanotto kuntosalien sulkemista koskevassa asiassa: ”Vähäisen vaikutuksen tavoittelu perusoikeuden rajoituksella ei voi olla välttämätöntä”.

          Tältä osin PeV:n linjauksia koronapassiasiassa voi minusta kritisoida. On hyväksytty toimia ”välttämättömiksi” aivan liian köykäisin perustein. Perusedellytys rajoittamiselle on, että rajoitukset on tehokkaita. Jos puhe todennäköisyyksistä on pelkkä sana ilman konkreettisia kriteerejä, se johtaa mielivaltaan, jossa sääntelyä voi perustella miten marginaalisella hyödyllä hyvänsä.

          Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pohtii säännönmukaisesti välttämättömyyden problematiikkaa, koska vaatimus on aukikirjoitettuna Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloissa. Oma näppituntuma on, että välttämättömyys täytyy näyttää objektiivisesti todeksi eikä se voi perustua vain verbaaliakrobatiaan.

          Onko PeV muuten kuullut kattavasti myös koronapassia vastaan puhuvia näkemyksiä?

  16. Jo on kommentteja, ihan kuin rokotukset ja koronapassit olisivat silkkaa murhaa?

    Onko se nyt niin vaikeata uskoa, että eletään keskellä maailmanlaajuista pandemiaa, ja joidenkuiden mielestä on helvetin tärkeä perusoikeus päästä kapakkaan pämppäämään, muista piittaamatta! Keittäkää kiljua ja juokaa se kotonanne!

    Eikö teistä yksikään ole tietoinen siitä, että rokottamaton heittää veivinsä todennäköisemmin kuin rokotettu? Minulla on kaksi rokotusta ja koronapassi, miten ihmeessä passi rajoittaa minun liikkumisiani perustuslain vastaisesti? Kaupassa olen saanut käydä, samoin postissa. Mitä vielä pitää vaatia?

    Asiaa tuntemattomat taas esittämässä asiantuntijalausuntoja.

  17. Ihan kuin Kontula selittäisi millä pelisäännöillä tehdään juustoa, ja toiset eivät uskoisi lehmien ja maidon olemassaoloon. Siis, hyvä yritys tämä kirjoitus. Todellinen ongelma on kuitenkin siinä, että näennäisesti passia vastustavat eivät usko asiantuntijoita.

    Toisaalta helppo filosofoida, ettei totuus ole äänestyspäätös. Toisaalta viime kädessä se, mitä pidetään totuutena jonka pohjalta päätöksiä tehdä, on nimenomaan äänestyksen tulos. Esimerkiksi nyt eduskunnassa koronavirus pitää ottaa vakavasti noin äänin 1-199, ts. Turtiainen vs. kaikki muut.

  18. Tekeekö PeV seurantaa siitä, toteutuvatko perusoikeusrajoitusten oikeutusperusteet myös käytännössä?

    Otetaanpa esimerkiksi tämä terveysalan rokotuspakko. Tasan kuukausi sitten PeV hyväksyi hallituksen esityksen todeten Ylen mukaan mm.
    ”Valiokunta toteaa, että rokotuksen edellyttämiselle on selvästi hyväksyttävät perusteet ja sääntely on oikeasuhtaista. Valiokunnan mukaan kyse ei ole pakollisesta rokotuksesta, mutta rokotuksen edellyttämisellä on kuitenkin välillisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien henkilöiden perusoikeuksiin.
    Valiokunta painottaa, että tarkoituksena on suojata koronatartunnoilta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia potilaita, joille sairastuminen voisi olla jopa kuolemaan johtavaa.”

    Tämä ei ole vanhentunut järin kauniisti. Omikron juoksee kahdeksikkoa rokotesuojan ympärillä ja jo delta tikkasi suojan seulaksi. Rokotteet antavat suojaa vakavaa sairastumista vastaan mutta ovat sangen tehottomia infektioiden ja tartuttavuuden ehkäisyssä. Sairastamalla saadun immuniteetin kestostakin on eri näkemyksiä etenkin varianttien välillä.

    Markkinoilla ei siis edes ole saatavilla sellaisia rokotteita, jotka tehokkaasti toteuttaisivat lakimuutoksen tarkoitusta – hauraiden potilaiden suojaamista. Hoitajat voivat suojata itsensä vakavalta sairastumiselta mutta eivät potilaita tartunnalta. Ei tämä ole edes yllätys vaan sen olisi pitänyt olla asiantuntijoiden tiedossa jo eduskunnan käsitellessä lakia. Kuinka PeV:n arviointi saattoi mennä näin pahasti vihkoon?

    Lieneekö enemmän koomista vai traagista mutta TartL 48 a § 1 momentin voi tulkita niinkin, että kenelläkään ei ehkä ole momentissa tarkoitettua suojaa covid-19-tautia vastaan. Palkanmaksu ei lopu vain rokottamattomilta vaan myös rokotetuilta, joiden rokotus ei tosiasiassa anna tehokasta suojaa tartuntaa vastaan. Koska tällaisia rokotuksia omikronia vastaan ei vielä ole, vapautetaanko kaikki hoitajat työstään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *