24. 03 2022

Eriävä mielipide perustuslakivaliokunnassa

Eriävä mielipide perustuslakivaliokunnan lausuntoon asiassa U 7/2022 (Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) muuttamisesta)

 

Yhdymme valiokunnan perusteluissa esitettyihin näkemyksiin ja valiokunnan päätösehdotukseen, mutta kiinnitämme lisäksi huomiota ehdottoman palautuskiellon periaatteen ja oikeuden hakea turvapaikkaa merkitykseen asiassa sekä näitä koskevaan valiokunnan käytäntöön.

Palautuskielto, eli kielto palauttaa ketään, jos häntä tämän johdosta uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu, sisältyy perustuslain 9 §:n 4 momenttiin, minkä lisäksi se turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklassa. Palautuskielto johdetaan lisäksi keskeisten ihmisoikeussopimusten kidutuksen kieltoa koskevista säännöksistä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklasta ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 7 artiklasta.

Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus edellyttävät, että oikeus hakea turvapaikkaa ja pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkamenettelyyn turvataan. Perusoikeuskirjan 18 artiklan mukaan oikeus turvapaikkaan taataan Geneven pakolaisyleissopimuksen sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan mukainen velvollisuus kunnioittaa palautuskieltoa, pakolaissopimusta ja muita sopimuksia turvapaikkapolitiikassa pätee kaikissa tilanteissa, myös ehdotuksen kuvaamassa poikkeustilanteessa. Palautuskielto, syrjinnän kielto ja joukkokarkotusten kielto ovat ehdottomia oikeuksia, joita ei saa rajoittaa ja joista ei saa poiketa missään olosuhteissa.

Perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut, että Suomen tulee pyrkiä huolehtimaan perustuslain 1 §:n 3 momentin ja 22 §:n johdosta siitä, että palauttamiskiellon ehdottomuutta ei tehdä suhteelliseksi tulkinnanvaraisilla säännöksillä, jotka voivat käytännössä mahdollistaa palautuskiellon ehdottomuudesta poikkeamisen sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden valtiosääntöinen sääntely tai sitä turvaavat oikeudelliset käytännöt eivät kykene takaamaan kiellon asianmukaista soveltamista (PeVL 20/2017 vp, s. 7–8).

Nämä oikeudelliset peruslähtökohdat eivät ole muuttuneet. Tämän vuoksi katsomme, että valiokunnan tulisi valiokunnan lausuntoluonnoksessa esitetyllä tavalla toistaa edellä mainittu aiempi kantansa asiassa.

Valtioneuvoston tavoin on syytä kiinnittää myös huomiota siihen, että myös rajoitettaessa rajaliikennettä jäsenmaiden tulee turvata kansainvälistä suojelua hakevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudet sekä tehokas pääsy kansainvälistä suojelua koskeviin menettelyihin myös tosiasiallisesti saavutettavissa olevin rajanylityspaikoin.

Edellä olevan perusteella esitämme, että

perustuslakivaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia.

Helsingissä 24.3.2022

Anna Kontula vas

Bella Forsgrén vihr

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.