17. 05 2022

Vastaesitys valtioneuvoston selontekoon Suomen liittymisestä Natoon

Alla olevan vastaesityksen jätti Markus Mustajärvi Johannes Yrttiahon kannattamana. Äänestin vastaesityksen puolesta.

Asian poikkeuksellisen merkittävyyden vuoksi julkaisen tekstin kotisivuillani. Tekstissä painotetaan asioita hieman eri tavoin, kuin jos olisin sen itse kirjoittanut. Lisäksi en itse kannata neuvoa-antavaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Yhteisissä kannoissa täytyy kuitenkin pikkuisen joustaa.

Vastaesitys valtioneuvoston selontekoon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (VNS 3/2022)

Perustelut

Suomi on rakentanut omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa vuosikymmenten ajan. Periaatteet, joiden varaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme rakentuu, on tehty kestämään myös kriisien aikana. Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos tähän pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, joka on taannut Suomelle vuosikymmeniksi rauhaa ja vakautta.

Sotilasliitto Natoon liittyminen kytkisi Suomen ulkopolitiikan perusteiltaan tyystin toisenlaiseen politiikkaan. Nato-Suomen ulkopolitiikka nojaisi sotilaalliseen voimaan, ydinasepelotteeseen ja maailman jakamiseen vastakkainasettelulla erityisesti suhteissa Venäjään ja Kiinaan.

Naton jäsenenä Suomesta tulisi konfliktin osapuoli ja osa ongelmaa, kun tähän asti Suomi on pyrkinyt olemaan osa ratkaisua. Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut ja on yhä Suomelle myös mahdollisuus aivan eri tavalla rakentaa jännitteiden vähentämiseen ja vuoropuheluun perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhden suurvallan vaikutuspiiriin liittyminen tekisi erittäin vaikeaksi toimia rauhanvälittäjänä suurvaltojen välillä.

Jäsenyyttä sotilasliitto Natossa perustellaan sillä, että se toisi Suomelle ydinaseiden suojan. Tämä ei kuitenkaan lisäisi turvallisuutta maailmassa, vaan vähentäisi sitä. Suomi ei enää voisi uskottavasti toimia aseistariisunnan, etenkään ydinaseriisunnan, edistäjänä. Nato-maana Suomi ei voisi liittyä ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen, koska sopimus on ristiriidassa Naton ydinasepolitiikan kanssa.

Suomen ulkopolitiikan perusta on ollut ja sen tulee jatkossakin olla ihmisoikeuksien edistäminen. Nato-jäsenyys saattaisi kaventaa Suomen mahdollisuutta toimia ihmisoikeuksien puolesta ja esittää kritiikkiä, sillä Naton jäsenenä Suomi kuuluisi samaan yhteisöön sellaisten maiden kanssa, joissa on todettu räikeitä ihmisoikeusongelmia ja demokratiahaasteita.

Keskustelussa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on keskitytty jäsenyyden mahdollisiin hyötyihin. Jäsenyys toisi kuitenkin mukanaan myös riskejä. Nato-jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Itse Nato-jäsenyys puolestaan tarkoittaisi, että Suomen ja Venäjän välinen raja olisi pysyvästi jännitteinen, sillä meidän rajamme olisi myös sotilasliiton ja Venäjän välinen raja. Uudet jännitteet eivät siis olisi vain jäsenyysprosessin aikainen tila, vaan uusi ja pysyvä tila ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme.

Nato-maana Suomi joutuisi myös osallistumaan todennäköisesti yhä vahvemmalla panoksella sotilasliiton operaatioihin maailmalla. Jokainen Nato-maa päättää kansallisesti operaatio kerrallaan, lähettääkö se joukkoja vai ei, mutta käytännössä paine etenkin Yhdysvaltojen suunnalta voisi nykyisessä ilmapiirissä johtaa siihen, että Suomea painostettaisiin osallistumaan vasten tahtoaan sotilaallisiin toimiin.

Ongelmallista on myös se, että Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu pitkälti Yhdysvaltain sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen. Vain muutama vuosi sitten Yhdysvaltain presidentti Trump kyseenalaisti Naton turvatakuut, ja suunnitteli jopa irrottavansa Yhdysvallat Natosta. Seuraavat vaalit ovat vain kahden vuoden kuluttua, ja tällä hetkellä Trump on vahva ehdokas myös seuraavaksi presidentiksi. Saatamme kahden vuoden kuluttua olla tilanteessa, jossa Naton 5. artikla asetetaan kyseenalaiseksi.

Naton turvatakuut eivät ole mikään automaatio, vaan päätös artikla 5:n aktivoinnista edellyttää päätöstä kaikkien 30 jäsenmaan pääkaupungeissa. Artikla 5 aktivointi ei myöskään velvoita Naton jokaista jäsenvaltiota osallistumaan sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan puolustamiseen, vaan kaikilla on velvollisuus antaa jonkinlaista apua. Hyökkäyksen tapahduttua jäsenmaat kävisivät keskustelua tuosta velvoitteesta, ja siitä mitä se apu olisi.

Suomen, Euroopan ja maailman turvallisuutta ja vakautta lisää parhaiten se, että Suomi jättäytyy jatkossakin sotilasliitto Naton ulkopuolelle, ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä maailmalla sekä harjoittaa ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa.

Viitaten puolustusvaliokunnan lausuntoon jätettyyn eriävään mielipiteeseen (Valiokunnan lausunto PuVL 3/2022 vp) VNS 1/2022 vp totean, että:

  1. Suomen on ilmoitettava, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen, eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, koska se merkitsisi mahdollisessa suursodassa Suomen joutumista automaattisesti eturintamavaltiona ydinaseiskujen kohteeksi.
  2. Suomi ei aio kouluttaa suomalaisia lentäjiä kuljettamaan ja käyttämään ydinaseita.
  3. Suomen alueelle ei pidä sijoittaa pysyvästi minkään maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia. Näin Suomi välttää omalta osaltaan kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä aiheutuvat riskit ja pysyy niiden ulkopuolella.
  4. Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.
  5. Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa on järjestettävä kansanäänestys.

Edellä olevan perusteella esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton:

Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.

 

Linkit valtioneuvoston selontekoihin ja ulkoasiainvaliokunnan mietintöön:

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta VNS 1/2022 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2022.pdf

Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon VNS 3/2022 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_3+2022.pdf

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 5/2022 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_5+2022.aspx

 

6 thoughts on “Vastaesitys valtioneuvoston selontekoon Suomen liittymisestä Natoon

  1. Rauhanveteraania lämmittää kun vielä löytyy ajattelukykyisiä kansanedustajia, tosin valitettavan harvoja. Kiitos!

  2. Ei missään nimessä Natoon se toisi suomelle vain ongelmia.. Ei Suomeen NATO:n tukikohtia, ydinaseita eikä ulkomaisia sotilaita -> NATO – miehittäjiä Suomeen ja pysytään NATO:n ulkopuolella!!

  3. Ei Natoon!
    Siten Suomi voi edelleenkin toimia
    Rauhanvälittäjän edelläkävijänä.
    Sapeli Sauli ja Sissi Sanna voivat
    vielä estää Nato-hulluttelun.

  4. Blogistilla ja kommentoijilla tuntuu olevan se käsitys, että sotilaspoliittinen tilanne jatkuu samanlaisena kuin viimeiset n-kymmentä vuotta. Ei minulla mitään sitä vastaan olisi, päinvastoin, mutta Venäjän törkeän aggression seurauksena maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut syvästi ja ilmeisesti valitettavan pysyvästi. Siihen meidän on vähäväkisinä vain mukauduttava.

  5. Natoon kuuluu useita ihmisoikeuksia polkevia jäsenmaita jotka polkevat etenkin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Suomen ei pidä tukea tuollaisia maita missään tilanteissa. Sota ei ole koskaan ratkaisu siksi kapitalistiseen Natoon kuuluminen tulee olemaan uhka maailmanrauhalle jos Yhdysvalloissa valta vaihtuu.

  6. Hyvä, Anna! Jää sentään aikakirjoihin, että kaikkia ei saatu natopsykoosiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.