07. 11 2022

Taantuvat suurvallat

Tänä vuonna olemme seuranneet Venäjän vaikeuksia sopeutua siirtymään globaalista supervallasta alueelliseksi suurvallaksi.

Ilmiö ei ole harvinainen. Mahteja syntyy ja kaatuu, ja joskus luopuminen on hidasta: brittiläisen imperiumin surutyö on edelleen kesken ja italialaista fasismia voi tarkastella antiikin Rooman hajoamistuotteena.

Eritoten luopumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun entisen loiston palauttaminen yhä näyttää mahdolliselta, ilmiöön liittyy kohonnut sotilaallisen konfliktin riski. Voi tulla mieleen esimerkiksi julistaa sota selvästi heikommalle vastustajalle oman suuruuden korostamiseksi.

Sellainen sota Ukrainankin piti olla. Nyt hankkeen epäonnistumisesta seurannut kasvojen menetys houkuttelee Venäjää ottamaan käyttöön yhä kyseenalaisempia sodankäynnin menetelmiä.

Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että myös Yhdysvallat on tällaisen luopumisprosessin kynnyksellä. Vielä 1990-luvulla se oli kylmän sodan suvereeni voittaja ja maailman ykkönen. Nyt Kiina haastaa kovaa.

Eikä tarina ole vielä lopussa.

Jos haluaa tietää, miten valtiolla oikeasti menee, kannattaa vilkaista lapsikuolleisuutta. Esimerkiksi Neuvostoliitossa sen väheneminen pysähtyi hieman ennen supervallan hajoamista. Yhdysvalloissa lapsikuolleisuus pieneni läpi 1900-luvun muiden rikkaiden maiden tahdissa, mutta nyt maa painii samassa sarjassa köyhän Bulgarian kanssa. [1]

Toinen tärkeä mittari on elinajanodote. Neuvostoliitossa sen kasvu tyrehtyi 1980-luvun puolivälissä ja syöksyi 1990-luvun alussa. Tärkeimmäksi selittäjäksi on esitetty alkoholin kulutuksen kasvua.

Yhdysvalloissa elinajanodote parani tasaisesti 2010-luvun alkuun, jonka jälkeisinä vuosina se on joko laskenut tai pysynyt ennallaan.[2] Kuolleisuus on kasvanut erityisesti työikäisten keskuudessa, tärkeimpinä selittäjinä päihteet ja itsemurhat.[3]

Kun itsetuhoinen käyttäytyminen yleistyy näin, maassa on jotain pahasti pielessä. Se näkyy myös kansalaismielipiteessä: laajassa kyselytutkimuksessa enemmistö yhdysvaltalaisista arvioi, että vuonna 2050 maan kansainvälinen merkitys on vähentynyt, talous heikentynyt ja poliittisen ilmapiiri nykyistä polarisoituneempi.[4]

Yhdysvallat on yksi niistä alueista, joiden talouteen ympäristökatastrofi iskee ensimmäisten joukossa. Kansainvälisen valuuttarahaston mallinnuksen mukaan pelkästään ilmastonmuutoksen odotetaan laskevan bkt:ta lähes 7 prosenttia.[5] Merenpinnan nousu uhkaa lähivuosikymmeninä rannikon isoja kaupunkeja ja ympäristön muutokset työntävät liikkeelle merkittäviä maan sisäisiä muuttoliikeitä. Äärisäiden lisääntyminen nostaa osaltaan infrastruktuurin ylläpitokustannuksia ja laskee vuosittaista työaikaa. [6]

Tämä kaikki olisi kova haaste mille tahansa maalle. Uutiset elinajanodotteesta ja ihmisten odotuksista viittaavat kuitenkin siihen, että Yhdysvallat joutuu stressitestiin jo valmiiksi heikentyneenä. Riski yhteiskunnan osittaiseen hajoamiseen ja (myös sotilaallisen) väkivallan lisääntymiseen on ilmeinen. Ja kun on kyse suurvallasta, seuraukset ulottuisivat pitkälle maan rajojen yli.

Oma veikkaukseni on, että olemme matkalla kohti useiden alueellisten suurvaltojen järjestelmää. Eikä se välttämättä ole huono asia – ympäristökatastrofin oloissa moninapainen maailma voi olla toimintakykyisin vaihtoehto. Suuria riskejä liittyy kuitenkin entisten supervaltojen sopeutumiseen.

Todennäköistä on, että Suomi ei ole liittymässä sellaiseen laiskanpulskeaan ampumaharjoituskerhoon, jota Nato on viime vuosikymmeninä ollut.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 7.11.2022.)

Lähteet:

[1] World Bank (2021). Mortality rate, infant (per 1000 live births) – Russian Federation, United States:
https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.IMRT.IN?locations=RU-US [Haettu 3.11.2022.]

[2] World Bank (2021) Life expectancy at birth, total (years) https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.LE00.IN?end=2020&locations=RU-US&name_desc=false&start=1970&view=chart [Haettu 3.11.2022.]

[3] Woolf Steven H & Schoomaker Heidi (2019) Life Expectancy and Mortality Rates in United States, 1959-2017. JAMA, volume 322, number 20. American Medical Association.

https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2756187?guestAccessKey=c1202c42-e6b9-4c99-a936-0976a270551f&utm_source=For_The_Media&utm_medium=referral&utm_campaign=ftm_links&utm_content=tfl&utm_term=112619 [Haettu 3.11.2022.] Tässä yhteydessä viittaan “työikäisellä” 25-64 -vuotiaisiin eli hieman eri ryhmään kuin mitä käsitteellä suomalaisessa keskustelussa yleensä tarkoitetaan.

[4] 60% arvioi Yhdysvaltojen kansainvälisen merkityksen vähentyneen. 54% uskoo talouden heikentyneen. 65% uskoo poliittisen ilmapiirin olevan nykyistä polarisoituneempi Pew Research Centerin haastattelututkimus. https://www.pewresearch.org/social-trends/2019/03/21/public-sees-an-america-in-decline-on-many-fronts/

[5] Ilmastonmuutoksesta johtuva bkt:n lasku per capita olisi 6,81%. Kansainvälisen valuuttarahaston mallinnus: https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2019/10/11/Long-Term-Macroeconomic-Effects-of-Climate-Change-A-Cross-Country-Analysis-48691

[6] Tässä esitetyt skenaariot on koonnut Eduskunnan tietopalvelu lokakuussa 2022. Tiedot ovat peräisin Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston Climate Impacts and Risk Analysis – yksikön raporteista Multi-Model Framework for QuantitativeSectoral Impacts Analysis – A Technical Report for the FourthNational Climate Assessment (2017) sekä Global Change -tutkimusohjelman neljännestä kansallisesta ympäristöarvioinnista NCA4 Volume II: Impacts, Risks, and Adaptation in the United States (2018). ”Nykytilana” tarkasteltava vuosi on useimmissa kohdin 2015.

Mallinnukset perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) laskelmiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja lukuisista skenaarioista tehtyihin keskiarvoihin. Vaihteluvälejä selittävät skenaarioihin lasketut erilaiset politiikkatoimet (aktiivinen ilmastopolitiikka – passiivinen ilmastopolitiikka).

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.