05. 12 2022

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe vuoden 2023 strategian ja budjetin käsittelyssä

Arvoisa puheenjohtaja,

muutaman viikon kuluttua toteutetaan Suomen historian suurin organisaatiouudistus.

Alkujaan tämä oli tarkoitus tehdä vuonna 2017. Jos nyt eläisimme tuota aikaa, keskittyisin puheessani ehkä julkistalouden tasapainoon, väestön vanhenemiseen ja palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen.

Sitten tuli ilmastoherätys ja sote-alan työvoimapula. Tulivat korona ja Venäjän sotatoimista johtuva energiakriisi.

Vaikka muutaman vuoden takaiset politiikan kärkiteemat ovat edelleen siellä, on toimintaympäristö oleellisesti muuttunut. Olemme siirtyneet ennustettavuuden maailmasta yllätysten aikaan. Kiihtyvä ympäristökatastrofi tuottaa lähivuosina suoraan ja välillisesti sokkeja, jotka pakottavat yhteiskunnan reagoimaan nopeasti.

Tulevaisuuden avainsana on siksi resilienssi. Yhteiskunnan ydintoiminnot on suunniteltava siten, että osaamista ja voimavaroja riittää myös poikkeustilanteiden hoitoon. Palvelujärjestelmien on oltava niin hyvässä kunnossa, että stressipiikit eivät johda toimintakyvyttömyyteen.

Se tarkoittaa, että tehdään pitkälti samaa kuin ennenkin, mutta paremmin.

 

vasemmistolle yhtäläinen pääsy terveydenhuoltoon on ollut tärkeä tavoite jo yli sata vuotta. Valitettavasti työtä on vielä jäljellä. Yhteiskuntaluokkien terveyserot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniä, mutta ne kasvavat.

Tämä huomio on ollut keskeinen tekijä sote-uudistuksen taustalla. Emme tosin tiedä tarkalleen, kuinka suuri merkitys terveyspalveluilla on ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Asiaan vaikuttavat myös esimerkiksi valikoituminen, ammattien kuormitustekijät ja erot luokkakulttuurien terveyskäyttäytymisessä.

Se kuitenkin tiedetään, että yhteys on, ja että avoterveydenhuollon osalta suomalainen järjestelmä on OECD-maiden eriarvoisimpia.

Kolmiportaisessa terveydenhoitomallissamme ylimmälle askelmalle pääsevät varakkaat yksityisine terveysvakuutuksineen. Seuraavalla ovat työterveyshuollon piiriin kuuluvat työntekijät. Kuntien vähitellen rapautettua terveyskeskusjärjestelmää käyttävät sitten silpputyöläiset, mikroyrittäjät, pienituloiset, lapset ja vanhukset.

Soteuudistuksen suuria tavoitteita on saattaa avoterveydenhuolto takaisin sille mallille, että jokainen saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Tässä onnistuminen vähentäisi myös kalliin erikoissairaanhoidon taakkaa.

 

Puheenjohtaja, valtuutetut,

palvelut eivät kuitenkaan voi olla yhdenvertaisia, jos kaikilla ei ole niihin varaa. Vasemmisto on pitkään kannattanut asiakasmaksuista luopumista ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömissä peruspalveluissa.

Koska sairaus ja sosiaaliset ongelmat lisäävät köyhyysriskiä, asiakasmaksut keskittyvät usein pienituloisimmalle osalle väestöä. Esimerkiksi terveydenhuollossa noin 3,6 prosenttia väestöstä maksaa lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista.

Maksut vaikuttavat suoraan ihmisten palveluihin pääsyyn. 20–30 prosenttia sosiaalipalvelujen asiakkaista arvioi, että rahatilanne vaikeutti palvelujen saamista. Joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt on jättänyt menemättä lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi.

Maksut myös tuottavat pienituloisuutta, sillä ne ovat merkittävä velkaantuneisuutta aiheuttava tekijä. Vuosittain satoja tuhansia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja päätyy ulosottoon.

Tiedämme siis, että maksut estävät oikea-aikaista palvelujen saamista ja siten vähentävät näiden palvelujen tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta. Sen sijaan meillä ei ole tutkimustietoa siitä, ovatko ne edes taloudellisesti kannattava tapa rahoittaa palveluja – asiaa pitäisi selvittää mitä pikimmin.

 

Lopuksi, hyvät ystävät ja toverit,

on selvää, että uudistusta ei tehdä ilman henkilöstöä. Vasemmistolle työn tekijöiden kunnioitus on aina itsestäänselvyys, mutta nykyisessä työvoimapulatilanteessa se pitäisi olla prioriteetti jokaiselle.

Kilpailukykyisten palkkojen lisäksi Pirkanmaan on välttämätöntä tarjota myös kilpailukykyisiä työn ehtoja: autonomiaa, ennakoitavuutta, kouluttautumistilaisuuksia sekä lähtökohdat työn ja perheen yhteensovittamiseen.

(Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustossa 5.12.2022.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.